Hallituksen talouspolitiikan vähättelystä on tullut kansanhuvia – SDP ei puolestaan halua muistaa, että tuki isänmaallisesti kilpailukykysopimuksen syntymistä

Suomen talouden kääntyminen pitkän taantuman jälkeen vahvaan nousuun on kaikkien mielestä hyvä asia. Yhteisymmärrystä ei sen sijaan löydy siitä, kenen ansiota talouskasvu on tai miksi talouskasvu yllätti jopa kaikki taloustieteilijät.

Sipilän hallituksen vähättelystä on tullut kansanhuvia. Siihen ovat osallistuneet opposition ohella myös media ja talousviisaat.

Vielä vuosi sitten juuri kukaan ei uskonut, että hallitus pääsee kahden prosentin kasvutavoitteeseen. Nyt sitä on enää paha epäillä, kun se on totta. Tosiasia on, että talouskasvu on ylittänyt kaikki odotukset ja ennusteet moneen otteeseen.

Tällä hetkellä sama epäily kohdistuu 72 prosentin työllisyystavoitteen saavuttamiseen. Siihen ei tunnu uskovan kukaan muu kuin hallitus itse.

Suomen talouskasvun perusteiksi on tarjottu muun muassa maailmantalouden nousua tai edellisten hallitusten toimia.

Sitä ei ole osattu tyhjentävästi selittää, miksi maamme talous ei noussut edellisellä vaalikaudella, vaikka maailmantalous kasvoi vielä nykyistä vauhdikkaammin. Tästä huolimatta tai juuri siksi opposition yleinen näkemys tuntuu olevan, että kaikki muut syyt kelpaavat selitykseksi, paitsi Sipilän hallituksen toimet.

Ihmeellisimpiä keskusteluja on käyty kilpailukykysopimuksen ympärillä. Työmarkkinajärjestöjen solmiman sopimuksen vaikutuksia on epäilty laajasti. Eikä varmasti vähiten siksi, että kilpailukykysopimus oli pääministeri Juha Sipilän lempilapsi.

Kilpailukykysopimuksesta on tullut erityisesti SDP:lle paha koetinkivi. Puolue tuki tehtyä ratkaisua isänmaallisesti, mutta nyt se yrittää kiemurrella siitä irti kaikin keinoin.

Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne on todennut, että kilpailukykysopimuksen tukeminen oli virhe ja puolueen alhaiset kannatusluvut johtuvat osittain siitä. Samaa loppupäätelmään on ilmeisesti tullut nyt myös SAK:n entinen puheenjohtaja ja kikyn toinen pääneuvottelija Lauri Lyly (sd.).

Ylen MOT-ohjelman haastattelussa Lyly kertoi, että kilpailukykysopimuksen työajanlisäys olisi jäänyt tekemättä, jos nykyinen talouskasvu olisi ollut päätöksentekohetkellä tiedossa.

Tällaiset puheet edustavat jälkiviisautta ja jättävät huomioimatta kokonaan sen, että kiky-sopimus on toteutuessaan vaikuttanut omalta osaltaan Suomen kilpailukykyyn ja talouteen myönteisellä tavalla.

Kilpailukykysopimuksesta keskustellessa unohdetaan usein, että työmarkkinajärjestöt päättivät itse, että on parempi leikata lomarahoista kuin julkisen sektorin pitkistä kesälomista.

Kilpailukykysopimuksesta keskustellessa unohdetaan usein, että työmarkkinajärjestöt päättivät itse, että on parempi leikata lomarahoista kuin julkisen sektorin pitkistä kesälomista. Yhtä helposti unohdetaan, että hallitus kompensoi leikkaukset veronalennuksilla.

Vääriä mielikuvia lomarahojen leikkausten vaikutuksesta yksittäiselle työntekijälle on välittänyt myös media. Tästä räikein esimerkki on Ylen viime keväänä julkaisema uutinen, jonka mukaan 2 105 euroa tienaava keittäjä menettää lomarahojen leikkausten takia 431 euroa vuodessa.

Näin on, jos lomarahoista ei tarvitse maksaa veroja eikä hallituksen verokompensaatiota oteta huomioon. Jos nämä otetaan huomioon, nettovaikutus keittäjän vuosipalkkaan on 12 euroa, ei 431 euroa.

Sillä, miten asiat esitetään tai uutisoidaan, on siis merkitystä.