EU:n elvytyspaketille on vain huonoja vaihtoehtoja
Koronakriisi on myllertänyt maailmantaloutta ennennäkemättömällä tavalla. Jotta talouden rattaat pyörisivät edes jollakin tasolla, valtiot ovat joutuneet tukemaan yrityksiä ja kansalaisia valtavilla tukipaketeilla.
Suomi on ensimmäisten arvioiden mukaan selvinnyt taloudellisilla mittareilla mitattuna koronakriisistä erinomaisesti moniin muihin maihin verrattuna. Kevään pahimmat pelot talouden totaalisesta romahtamisesta ovat osoittautuneet turhiksi.
Toisin kuin muualla Euroopassa Suomessa ei jouduttu sulkemaan teollisuuslaitoksia. Myös työntekijöiden siirtyminen etätyöhön on sujunut meillä paremmin kuin verrokkimaissa.
Toinen merkittävä tekijä Suomen hyvään menestykseen on ollut hyvä taloudellinen iskukyky. Ilman Sipilän hallituksen vastuullista taloudenhoitoa Suomen tilanne ei olisi niin hyvä kuin se nyt on.
Vaikka Suomi kuuluukin koronakriisin onnistujiin, tulevaisuus ei välttämättä näytä yhtä ruusuiselta. Yksi suurimpia huolenaiheita on vientiteollisuuden heikot näkymät.
Tähän asti vientiteollisuudessa on riittänyt töitä ennen koronakriisiä tehtyjen tilausten ansiosta. Kesän aikana tilauskirjat ovat ohentuneet, kun uusia tilauksia ei ole tullut entiseen tahtiin.
Merkittävä osa Suomen viennistä suuntautuu EU-maihin. Jos Euroopan talous ei osoita piristymisen merkkejä, sen vaikutukset näkyvät suoraan Suomen viennissä.
Ikävä tosiasia on, että Suomen taloutta ei pystytä pelastamaan pelkästään kotimaisin voimin. Vientivetoisena maana Suomelle käy kylmät, jos Euroopan markkinat hyytyvät.
Ikävä tosiasia on, että Suomen taloutta ei pystytä pelastamaan pelkästään kotimaisin voimin. Vientivetoisena maana Suomelle käy kylmät, jos Euroopan markkinat hyytyvät.
Suomi pystyy omilla toimillaan vauhdittamaan talouskehitystä tiettyyn pisteeseen asti. Vientiteollisuuden osalta keinovalikoima on kuitenkin rajallinen.
Euroopan unionin elvytyspakettia on kritisoitu Suomessa ankarasti – osin ihan perustellustikin. Hintalappu EU-maiden talouden elvyttämisestä on kova.
Tarjolla on kuitenkin vain huonoja vaihtoehtoja. Jos EU-maat ajautuvat koronakriisin myötä syvään lamaan, sen vaikutukset näkyisivät raskaalla tavalla Suomessa.
Finanssikriisin aikana Suomen talous sukelsi selvästi enemmän kuin monissa muissa. Vientivetoisena valtiona Suomen kyky ottaa vastaan maailmanmarkkinoiden iskuja on selvästi heikompi.
Nämä tosiasiat tuntuvat valitettavasti unohtuvan EU:n elvytyspakettia käsittelevässä keskustelussa.
Jos Suomi kaataisi elvytyspaketin, se tarkoittaisi käytännössä eroa EU:sta. Britannian esimerkki on osoittanut, että EU-ero on kaikkea muuta kuin helppo projekti ja kaiken lisäksi se tulee erittäin kalliiksi.
