Johtopäätöksiä
Keskusta onnistui saamaan äänestäjänsä liikkeelle muita paremmin historian ensimmäisissä aluevaaleissa.
Parasta odotukset ylittäneessä tuloksessa on se, että se antaa puoluetyöhön hyvää mieltä, uskoa ja innostusta. Onnistumiset yleensä ruokkivat uusia.
Leijumiseen ei kuitenkaan ole varaa. Kannatusosuus ei kerro koko totuutta. Äänimääränä tulos on suunnilleen sama kuin v. 2021 kunnallisvaaleissa, mutta noin 70 000 ääntä pienempi kuin eduskuntavaaleissa 2019.
Keskusta menestyi useissa pienissä kunnissa erityisesti siksi, että asukkaat keskittivät äänensä todennäköisimmälle läpimenijälle puoluerajojen ylitse.
Nähdäkseni tämä ilmiö toi meille erityisesti perussuomalaisiin joissakin aiemmissa vaaleissa menneitä äänestäjiä, mutta myös niitä, jotka ovat edelleen muiden puolueiden kannattajia.
Keskusta menestyi myös siksi, että tällä kertaa puolueen pääteema oli paikallisten palveluiden puolustaminen.
Perinteisen keskustapolitiikan ytimestä lähtevä vaaliteemoitus olisi ollut käytettävissä aiemmissakin vaaleissa. Nyt se pääsi esiin.
Korona-pandemian alkupuolella esitin Suomenmaassa eräänlaisen arvion sen poliittisista ja taloudellisista seurauksista. Arvioin, että on syytä nostaa keskiöön kotimaisuus, paikallisuus, huoltovarmuus, kestävä kehitys.
Näiden asioiden merkitys nähdäkseni korostuu nyt eduskuntavaaleja edeltävän vuoden aikana. Miksi?
Pitäkää huoli paikkaneuvottelujen tasapuolisuudesta ja hajauttakaa valtaa.
Suomen maatalous on ennennäkemättömässä kustannus- ja kannattavuuskriisissä.
EU:n toimielimissä rullaa kymmenien metsiin, energiaan ja maankäyttöön vaikuttavien asetusten sarja. Teollisuuden komponenttien hinta- ja saatavuusongelmat ovat kärjistyneet. Inflaatio kiihtyy, hinnat nousevat.
Puolueiden ja poliitikkojen pitäisi kohdistaa huomiota enemmän siihen, miten fyysinen, sosiaalinen ja taloudellinen maailmamme tällä hetkellä toimii, eikä uhota ja uhitella ideologisten kärjistysten ja identiteettipuheen takaa – koskee myös keskustaa.
Tilanne suosisi sitä, että eduskuntavaalisanoma pohjaisi hyvin vahvasti keskusta-aatteen tunnistettavaan ja rohkeaan tulkintaan traditioon nojaavalla tavalla.
Lopuksi vielä yksi vaalien ilonaihe: uusi vaali nosti jokaisessa maakunnassa esiin uusia nimiä ja kasvoja, jotka yllättivät kannatuksellaan.
Moni heistä tulee politiikan maakunnallisen sisäpiirin ulkopuolelta. Heille pitää antaa kannatustaan vastaavia tehtäviä. Heidän persoonansa, energiansa ja vaalionnistumisensa tulee kanavoida täysimääräisesti mukaan jatkuvaan puoluetyöhön.
Moni heistä pohtinee myös eduskuntavaaleja.
Nyt on piirien johtohenkilöillä kaksi puolueen menestyksen kannalta velvoittavaa asiaa hoidettavana: Pitäkää huoli paikkaneuvottelujen tasapuolisuudesta ja hajauttakaa valtaa.
Toiseksi: reilu kilpailu ehdokkuuksista vuoden 2023 eduskuntavaaleihin on paras tie niissä menestymiseen.