Niina Kuuva:

Itä-Suomelle viiden vuoden kasvustrategia

Blogi

Talouden, kulttuurin ja yhteistyön mannerlaatat ovat liikkuneet – itäiselle rajalle on syntynyt syvä ja leveä railo.

Yhteistyön siteet katkesivat, kaupallisen toiminnan rakenteet murtuivat ja useiden yritysten ja kuntien investointisuunnitelmat muuttuivat, vaan eivät täysin kaatuneet.

Itäisen Suomen yrittäjä, ihminen ja kunta on sitkeä.

Pakotteiden vaikutus on viimeiset lähes 10 vuotta iskeneet juuri Itä-Suomen elinkeinoelämään ja lisäpakotteet ovat laittaneet strategiat uusiksi.

Ukrainan tilanne on hiljentänyt nyt Saimaan kanavan, koska yritykset eivät uskalla päästää aluksiaan kanavan sisälle. Kanavan investoinnit on peruutettu, kulkuyhteys Itämerelle on estynyt.

Itäisen Suomen kuntien on lisäksi lähes mahdotonta hyödyntää tuulivoimaa, sillä puolustusvoimien tutkien toiminta häiriintyy ja tämän vuoksi tuulivoimaloiden rakentaminen on mahdollista vain hyvin rajatuilla alueilla. 

Itä-Suomi tarvitsee menetettyjen investointien korvaamiseksi vahvan kansallisesti hyväksytyn kasvustrategian, joka vahvistaa ja uudistaa aluetta.

Ohjelman pituus tulisi ulottua vähintään viiden vuoden ajanjaksolle, jotta tarvittavia vaikutuksia saadaan aikaan.

Kasvustrategia ei ole tekohengityspaketti, vaan mahdollistaja ja kasvualusta. 

Ensinnäkin tarvitaan uusi yhteys Suomenlehdelle.

Mistä elementeistä idän kasvustrategia sitten koostuisi?

Ensinnäkin tarvitaan uusi yhteys Suomenlehdelle, jonka vuoksi tulee välittömästi aloittaa Mäntyharjun ja Kymijoen kanavayhteyksien suunnittelutyö ja suunnittelulle tulee osoittaa tarvittavat resurssit.

On kestämätöntä, että malmi- ja puulastit siirtyisivät pysyväisemmin kumipyörille. Infra ja elinkeinoelämä eivät tätä kestä. 

Toiseksi tarvitaan itäisen Suomen digitalisointiohjelma.

Tämä on tehtävissä siten, että alennetaan itäisten kuntien omarahoitusosuuksia laajakaistahankkeissa esimerkiksi 5 prosenttiin ja osoitetaan laajakaistan tekemiseen lisätukirahoitus.

Kuitutyö on jo pitkällä, mutta omarahoituksen määräävä asetus on kunnille täysin epätasa-arvoinen. Laajakaistaverkon laajeneminen on turvallisuusteko ja teko monipaikkaisen työn ja elämäntavan puolesta. 

Kolmanneksi idän kasvuohjelmassa tulisi olla linjaus siitä, että uuden EU-ohjelmakauden rakennerahastovaroja voidaan suunnata hyvin konkreettisiin yleishyödyllisiin investointeihin, joiden avulla pystytään kehittämään itäisten kuntien satamarakenteita ja kirkonkyliä.

Osana tätä idän kasvustrategiassa tulisi olla luontomatkailuohjelma, jonka turvin pystyisimme kehittämään pitkiä, kuntarajat ylittäviä ja ympärivuotisia monitoimireittejä yhteistyössä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa.

Reitti-infra on elinvoimateko, joka tuo kotimaisia ja kansainvälisiä matkailijoita alueille. 

Neljänneksi idän kasvuohjelmassa tulee vahvistaa energiaomavaraisuutta ja kilpailukykyä.

Yksi mahdollisuus tähän olisi se, että valtio uudistaa Puolustusvoimien tutkarakenteita siten, että tuulivoimaloiden rakentaminen Itä-Suomessa tulisi mahdolliseksi. 

Nykyisessä, uudessa ja muuttuneessa tilanteessa itäinen Suomi tarvitsee vahvan kasvu- ja muutosstrategian, jolla lievennetään globaalin taloudellisen ja turvallisuuspoliittisen myllerryksen vaikutuksia idän ja lännen rajaseudulla.

Voimakas, uudistuva ja vauras Itä-Suomi tulee olla tulevaisuusvision keskiössä. 

Niina Kuuva Niina Kuuva on Puumalan kunnanjohtaja.