Omavaraisuus

Pakina

Omavaraisuus oli ennen sitä, että oli lihaa tiinussa ja perunoita kellarissa, lypsävä navetassa, lämpö omista puista ja vähän rahaakin Osuuskassassa. Siellä pankinjohtajan virkaa toimitti agrologi, merkonomi tai reservin majuri.

Olisihan sellaista vieläkin, mutta ajan vaatimukset ovat toiset. On varauduttava toisin, on muita vaaroja kuin katovuosi tai kulkutauti. Hep, on kulkutauti nytkin, nyt vasta onkin. Osa Amerikan älykkäästä kansasta ( äänestivät Trumpiakin ) ei uskalla ostaa enää Corona-olutta.

Kimppuumme käydään nykyisin digitaalisesti. Ihan viime viikkoina on hyökätty, rikollisessa tarkoituksessa, suomalaisiksi naamioiduista numeroista puhelimiin. Älkää soittako takaisin, älkää alkako juttusille, älkää antako mitään tietoja. Tietokone kaapataan helposti rengiksi.

Niinpä Katri Kulmuni peräänkuuluttikin Euroopan omaa verkkoselainta, kyberomavaraisuuden nimissä. Hyväuskoisuudellemme onkin jo ollut paljon käyttöä.

Olemme antaneet käsistämme television lähetysjärjestelmän, olemme antaneet käsistämme sähkönsiirron ( haluan erityisesti mainita Pekka Haaviston ). Jyväskylä oli jo myymässä vetensäkin. Malttakaa, puhdas vesi tulee vielä olemaan öljyä arvokkaampaa.

Olemme antaneet käsistämme rajojen valvonnan. Valvomme vain EU:n ulkorajaa. Nimeltä mainitsemattomista elätettävistä jäsenvaltioista on kätevää piipahtaa Suomessa m.m. kotimurroilla. Kun pääkaupunkiseudun asukas palaa töistä, ovat hänen arvotavaransa jo ylittäneet Suomenlahden.

Omavaraisuus olisi myös sitä, että koko maa pidetään asuttuna. Oletteko te hulluja, eivät kaikki voi asua etelässä, demareiden omistaman vuokrataloyhtiön asunnoissa maksamassa ylivuokraa, jota me kaikki kompensoimme verorahoista otetuilla asumistuilla.

Pääsen mieliaiheeseeni, polttomoottoreihin. Niiden puolustamisen vuoksi minut on leimattu tyhmäksi (totta), sivistymättömäksi (osin totta) ja äärioikeistolaiseksi (ei ole totta), nimettömissä viesteissä tietenkin.

Mutta Suomessa ei voi asua, liikkua ja työskennellä ilman autoa, ei todellakaan muutamaa kaupunkia lukuun ottamatta. Kasvisruokakaan ei kasva Kalliossa, se kasvaa landella.

Omavaraisuus, oman maan asuminen ei tule meidän aikanamme, jos koskaan, onnistumaan ilman polttomoottoriautoa, tuota oivaa keksintöä.

Jari Nenonen Jari Nenonen on haminalainen kirjailija ja pakinoitsija. Hän on kirjoittanut Suomenmaahan vuodesta 1977. Nenosen motto on "Ei se niin vakavaa ole”.

Ei kommentteja

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen