Koptereista

Nenonen

Kiireistä eläkeläiselämääni elähdytti tieto, että Tampereen ja Helsingin välin voi matkustaamyös helikopterilla. Aamulehden jutunpätkästä kävi ilmi, että kätevästi pääsee Särkänniemen nurkilta tai puiston nurmikolta vaikkapa Helsinki-Vantaalle.

Julkisuutta karttavia henkilöitä onkin jo viety omalta pihaltaan lentoasemalle. Heh, kuka mahtaa olla Tampereella niin julkisuuden henkilö, ettei voi viedä kuin ilmateitse. Olisihan se kamalaa, jos tamperelainen komeljanttari joutuisi rahvaan sekaan vaikkapa junaan.

Kolmisen tuhatta euroa lienee lennon hinta. Jaa jaa, jouduttaisihan se matkaa. Paljonkohan maksaisi jos kävisi rouvan kanssa marketissa helikopterilla. Aika paljon, koska naisväki keveästi luo yleissilmäyksen kaikkien osastojen tarjontaan. Ja kopteri odottaa.

Olen nähnyt joulupukin tulevan osuuskaupan eteen jo 1950-luvulla helikopterilla. Mutta hänellähän on varallisuutta.

Kultaisella 70-luvulla, kun suomalainen merenkulku oli vielä voimissaan, olen nähnyt merimiehen saapuvan naapuriini Merimieseläkekassan taloon kopterilla. 150 kilometrin taksimatka Helsingistä oli vain köyhille.

Sittenhän oli Copterline, säännölliset lennot Helsingin ja Tallinnan välillä. Enpä tiedä liikemiesten kiireistä, mutta silti tuli mieleen vanha kiinalainen kysymys; mitä teet säästämälläsi ajalla?

Laivallakin olisi päässyt alle neljässä tunnissa, olisi voinut hieman hengähtää, nauttiaaamupalaa, poimia laivan myymälästä hajuvettä vaimolle ja rakastajattarelle (pelimies ostaa saman tuoksun molemmille) ja lapsille Kalev-tehtaan maukasta suklaata. Ekasta liitosta oleville teineille tupakkakartsa. Faija on eri kiva!

Varmasti oli hienoa mennä kopterilla, mutta kopterimatkustaja menetti myös bingon kannella seitsemän. Kerran olisi lomalla ollut mahdollisuus vartin kopterilentoon, mutta rouva kielsi, peläten sen putoavan lähtiessä sekä saapuessa.

Kaupallisen helikopteritoiminnan lisäksi on muutakin lentelyä. Tätä kirjoitettaessa vain yksi venäläinen helikopteri on ”eksynyt” Suomen puolelle. Ei kai tarvitse olla suurikaan ennustaja,kun arvaa, että näitähän nyt tulee, ennen Natoa.

Ei olla millänsäkään, kyllä viranomaiset hoitavat. Lavrov voi tietenkin julmistella, että ilkeätsuomalaisnatsit  ovat itse loukanneet rajaa. Mainila 2.0.

Jari Nenonen Jari Nenonen on haminalainen kirjailija ja pakinoitsija. Hän on kirjoittanut Suomenmaahan vuodesta 1977. Nenosen motto on "Ei se niin vakavaa ole”.

Ei kommentteja

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen