Näkökulma: Räjähdysherkkä EU-elvytyspaketti on hallitukselle lisäriesa — pompanneet imagoluvut tulevat nyt tarpeeseen
Tuoreen puoluebarometrin anti on mannaa pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtamalle punamultahallitukselle, joka on saanut niskalenkin maata riivaavasta koronaviruksesta.
Kyselyssä joka toinen kertoo poikkeusaikojen muuttaneen suhtautumista hallitukseen aiempaa myönteisemmäksi.
Mittaushistorian paras tulos on piristysruiske, joka tulee tarpeeseen, kun päättäjät ryhtyvät repimään Suomea ylös suosta, johon virusta hillinneet sulkutoimet sen painoivat.
Kaiken kukkuraksi EU-komissio lisäsi keskiviikkona hallituksen — jo valmiiksi raskasta — poliittista taakkaa esittämällä unionille 750 miljardin euron elvytysrahastoa.
”Koronavirus muuttaa maailmaa”.
Tätä toisteltiin, kun koronapandemia pysäytti lentoliikenteen ja telkesi sadat miljoonat ihmiset koteihinsa.
Onttona kolisseelle hokemalle alkaa nyt hahmottua sisältöä.
On selvää, että ainakin EU muuttuu: virusta seuraavat pitkät harppaukset kohti syvempää integraatiota.
Nyt käytetään jo l-sanaa.
Esimerkiksi talouspolitiikan tutkija Timo Miettinen toteaa Suomen Kuvalehdessä, että elvytysrahaston myötä EU:sta tulisi liittovaltiota muistuttava unioni.
Puoluebarometrissa 54 prosenttia vastanneista kertoi toukokuun alussa suhtautuvansa SDP:hen erittäin tai melko myönteisesti.
Keskustan vastaava prosenttiluku oli 42 ja vihreiden 44.
Puolen vuoden takaisesta mittauksesta SDP:llä on nousua 13 ja keskustalla 10 prosenttiyksikköä.
Koronakriisi onkin pakottanut puolueiden keskinäiset jännitteet taka-alalle akuutin kriisin ajaksi.
On luonnollista, että sovinnollisilta näyttävät puolueet ovat herättäneet lämpimiä tunteita.
Kansallisen hätätilan aikana harva tykkää riitapukareita.
Jonkin sortin ”minihallitusneuvotteluita” pääsemme todistamaan loppukesällä tai syksyllä.
Alkushokin jälkeen hallituspuolueet ovat täysin perustellusti jakaneet läjäpäin rahaa, jotta Suomi säästyisi lamavuosia muistuttavilta konkurssiaalloilta ja massatyöttömyydeltä.
Kun tämä tie on kuljettu loppuun, politiikka todellakin palaa politiikkaan.
Kulkutaudinkin keskellä pitää muistaa, ettei hyvinvointiyhteiskunnalla ole tulevaisuutta ilman työmarkkinauudistuksia, joilla paikataan työikäisen väestön vähenemisestä aiheutuvia talousongelmia.
Julkisuudessa on arvailtu ahkerasti, mitä optimismin vallassa laaditulle hallitusohjelmalle tapahtuu.
On kuitenkin selvää, että se on perattava läpi tiheällä kammalla ja asioiden tärkeysjärjestyksestä joudutaan vielä vänkäämään.
Jonkin sortin ”minihallitusneuvotteluita” pääsemme todistamaan loppukesällä tai syksyllä.
Talousromahduksen partaalla on pakko nostaa pöydälle oppivelvollisuuden laajentamisen ja hoitajamitoituksen nostamisen kaltaiset hankkeet — sukupuolineutraalien henkilötunnusten käyttöönotosta puhumattakaan.
Moni olisi valmis tinkimään jopa hävittäjähankinnoista.
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) on pääministeri Marinin mielestä ”maanvaiva”, ovat nimettömät demarilähteet supatelleet Suomen Kuvalehdelle.
Lisäksi keskustalaisten salipuheet julkisten menojen leikkaamisesta, hallitusohjelmaan kirjattujen uudistusten hylkäämisestä tai lykkäämisestä hirvittävät demarileirissä.
Ideologiset painotuserot tekevät jo paluuta eduskuntakeskusteluihin.
Kun tummat pilvet kasaantuvat horisonttiin muutenkin, ei hallitus olisi enää kaivannut taakakseen polemiikkia EU-komission elvytysrahastosta.
Se todella on poliittista dynamiittia, kuten Ilta-Sanomat osuvasti luonnehtii pääkirjoituksessaan.
Kuten PS:n ex-pomo Timo Soini eurokriisin aikana, ei nykyinen puheenjohtaja Jussi Halla-ahokaan jätä tätä iskunpaikkaa käyttämättä.
Kun Saksa yllättäen näytti vihreää valoa historialliselle koronapaketille, Suomen pelimerkit taisivat mennä sekaisin.
Jo torstain kyselytunnilla suurin oppositiopuolue pääsee hiillostamaan hallitusta sen suhtautumisesta rahastoon, josta jaettaisiin 500 miljardia euroa tukina ja 250 miljardia lainoina.
Komissio saisi siis oikeuden ottaa lainaa jäsenmaiden nimissä.
Rahaministeri Kulmuni ehätti jo arvioimaan Ylelle, ettei esitys voi mennä sellaisenaan läpi.
Sen tietää myös komissio, joka teki ensimmäisen tarjouksensa epäilemättä yläkanttiin aivan tarkoituksella.
Suomessa keskeiseksi kysymykseksi on muodostumassa se, miksi hallitus ei suostu lyöttäytymään samaan koplaan niin sanotun nuukan nelikon kanssa.
Yhteisvastuullisuutta ovat kiivaasti vastustaneet Hollanti, Itävalta, Tanska ja Ruotsi.
Suomi on perinteisesti peesannut Saksaa, mutta nyt EU:n mahtivaltio onkin kääntänyt takkinsa.
Kun Saksa yllättäen näytti vihreää valoa historialliselle koronapaketille, Suomen pelimerkit taisivat mennä sekaisin.
Puoluebarometri osoittaa, että kansa uskoo hallituksen selviävän tiukoista paikoista.
Kirkastunut kilpi tuleekin tarpeeseen, kun viisikko päättää Suomen kannan EU-elvytyspakettiin sekä ratkaisee hallitusohjelman kohtalon.
Kriisioloissa vaikeat poliittiset päätökset ovat tuskallisia. Ne ovat perinteisesti rokottaneet vallanpitäjiä kovalla kädellä.
Viimeistään syksyllä koittavat historialliset väännöt, joissa nuorten päättäjien veri punnitaan.