Kulmuni Ylellä: On tiedettävä, mitä EU:n elvytysrahaston varoilla tehdään

Valtiovarainministerin mukaan EU:n jättimäisen koronapaketin hyväksyminen edellyttää lainapainotteisuutta ja ehdollisuutta
Euroopan unioni

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) ei usko, että EU:n komission ehdottama 750 miljardin euron koronaelvytyspaketti kelpaa jäsenmaille sellaisenaan.

Kulmuni arvioi illalla A-studiossa, ettei Saksan ja Ranskan pohjustama malli menee sellaisenaan läpi. Kulmunin mukaan paketin hyväksyminen edellyttää lainapainotteisuutta ja ehdollisuutta, että tiedetään mitä rahoilla tehdään.

– Ja minä ajattelen, että niillä täytyy parantaa Euroopan kilpailukykyä, hän linjasi.

Kulmunin mukaan esityksessä on paljon asioita, jotka edellyttävät tarkkaa selvitystä ja joista pitää käydä laajaa eurooppalaista keskustelua.

Valtiovarainministerin mukaan ehdotus sisältää uuden elementin, kun EU:n budjettiin tulisi elvytysrahasto, joka maksettaisiin seuraavien vuosikymmenten aikana korkeampina jäsenmaksuina takaisin.

– On tietenkin tärkeää, että autamme Eurooppaa pääsemään jaloilleen. Se on meidänkin kotimarkkinamme, se on meille tärkeä. Mutta täytyy muistaa, että jokaisella maalla täytyy olla vastuu omasta talouspolitiikastaan.

Kulmuni myöntää, että koronakriisi ei ole yhdenkään maan talouspoliitikan seurausta. Hänen mukaansa on kuitenkin tärkeää, että kriisin nojalla ei murenneta maiden vastuuta omasta talouspolitiikastaan ja jaeta sitä jotenkin kaikkien harteille.

Kulmunin mukaan Suomelle on paketista edessä oleviin neuvotteluihin omat lähtökohtansa.

– Suomelle on ollut tärkeää se, että se on lainapainotteinen, lainoissa on ehdollisuutta ja sitä aletaan nyt käymään läpi.

Kulmunin mukaan hallituksella ei ole asiaan vielä yhteistä kantaa.

– Puolueilla on varmasti erilaisia painotuksia ja ensi viikolla varmasti hallituskin saa sitten Suomen kannan.

Elvytysrahastosta keskusteltiin aamulla myös Ylen Ykkösaamussa. Pakettia arvioineet SDP:n Johannes Koskinen, keskustan Jouni Ovaska ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho näkivät komission ehdotuksessa samoja ongelmia kuin Kulmunikin.

Halla-aho näki, että koronakriiisin varjolla pyritään edistämään nyt pidempiaikaisia poliittisia tavoitteita, kuten sitomaan jäsenmaita unioniin yhteisellä velalla.

– Voidaan puhua jopa velkavankeudesta.

Valtiovarainvaliokuntaa johtavan Koskisen mielestä lahjapainotteinen paketti pitäisi saada käännettyä lainapainotteisemmaksi.

– Silloinkin nämä lainana tuen saavat maat saisivat etua, he saisivat sen rahan halvemmalla kuin markkinoilta, Koskinen muistutti.

Koskisen mukaan tiettyjä isoja maita on ehdotuksessa painotettu nyt kohtuuttoman paljon.

– Esimerkiksi Puola saisi tätä suoraa tukea hyvin runsaasti ja sinne on laitettu lisäksi 50 miljardin euron paketti koheesiomaille.

Puola rohmuaisi Koskisen mielestä siten kohtuuttoman suuren potin, vaikka maa ei ole oikeusvaltiona kehuttavalla tasolla.

– Siellä on tällaisia oikaisutehtäviä neuvotteluissa.

Ovaska huomautti, että komission esitys meni Saksan ja Ranskankin esityksestä vielä huonompaan suuntaan.

– Perusperiaatteet rikkoutuvat. Minä pidän tätä radikaalina muutoksena siihen, mitä on totuttu ja siihen ajatukseen, että jokainen maa vastaisi omasta talouspolitiikastaan, Ovaska totesi.

Ovaska uskoi, että keskusta ja SDP löytävät asiasta hallituksen sisällä yhteisen ja hyvän linjan. Ovaskan mielestä lainapainotteisuuden ja ehdollisuuden pitää olla tarkasti kirjattu.

Halla-aho kiitteli sitä, että hallituspuolueiden edustajat suhtautuvat komission esitykseen kriittisesti ja järkevästi.

– Jäämme odottamaan, mitkä ovat ne käytännön toimet.