Uskonnonopetus lisää ymmärrystä vastakkainasettelujen maailmassa

Maailma on tullut pienemmäksi. Uskontojen merkitys on kasvanut globalisaation seurauksena. Jotta voimme kohdata eri katsomusta tai uskontoa edustavan lähimmäisen kunnioittavasti, meidän tulee tuntea myös omat juuremme, arvomme ja perinteemme, mistä tulemme, mitä olemme.

Koulussa toteutettava oman uskonnon opetus antaa lapsille ja nuorille hyviä valmiuksia toimia monikulttuurisessa ja moniarvoisessa yhteiskunnassa. Se tarjoaa tietoa sekä omasta taustasta että ympärillä vaikuttavista kulttuureista ja uskonnoista. Se opettaa uskontoon liittyvistä kulttuurin syvärakenteista. Se antaa eväitä uskontojen vuoropuheluun ja keskinäiseen ymmärtämiseen.

Paras tapa ehkäistä uskonnollista fanatismia ja radikalisoitumista on tarjota asianmukaista ja kriittistä tietoa omasta ja muista uskonnoista sekä niiden sisäisestä moninaisuudesta. Tieto vähentää vääränlaista yleistämistä ja asioiden yksinkertaistamista.

Myös presidentti Sauli Niinistö nosti uudenvuoden puheessaan toisen ymmärtämisen merkityksen. Väärinymmärryksen ja vastakkainasettelun sijaan meidän tulee  keskustella kunnioittavasti ja ymmärtää toistemme erilaisia näkemyksiä. Meidän tulee hakea yhteistä näkemystä.

Tieto uskonnoista ja kulttuureista lisää ymmärrystä ihmisten välillä. Ymmärrys vähentää ennakkoluuloja ja edistää ihmisoikeuksien toteutumista. Tarvitsemme jatkossa sekä uskontojen ja katsomusten tuntemusta että kykyä puhua uskonnoista.

Uskonto vaikuttaa voimakkaasti ympäröivään yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Kristinuskolla  on voimakas yhteys eurooppalaiseen ajanlaskuun, kuvataiteeseen, juhlaperinteeseen, lainsäädäntöön, tapakulttuuriin, pukeutumiseen sekä suomen kieleen ja suomalaiseen nimistöön.

Moni maahanmuuttaja on päättyneenä jouluaikana osallistunut vapaaehtoisesti ja oma-aloitteisesti perinteisiin joulujuhliin ja kirkkotilaisuuksiin, jotta voisi ymmärtää paremmin suomalaisuutta ja eurooppalaisuutta. On haluttu elää maassa maan tavalla.

Muualta tulleille uskonnollinen juhlaperinteemme näyttää olevan luonteva asia. Opetushallitus on ohjeistanut, miten otamme juhlissamme uskonnottomat ja eri uskontojen edustajat huomioon. Siitä huolimatta asiasta halutaan tehdä toistuvasti ongelma. Ilmeisen pieni joukko ihmisiä haluaisi riisua kaiken uskonnollisuuden pois suomalaisten elämästä.

Suurin osa suomaisista haluaa pitää joulunsa ja perinteensä. Annetaan heille oikeus siihen. Ei tehdä sellaisista asioista ongelmia, jotka eivät sitä ole.

Uskonnot ovat osa elinympäristöämme ja kulttuuriamme, halusimme sitä tai emme. Opetushallitus on laatinut selkeät ohjeet juhlien järjestämiseen. Joulukirkko voidaan edelleen järjestää. Mielestäni juhlavia kirkkotiloja tulee jatkossakin voida käyttää myös muuhun kuin uskonnolliseen toimintaan.

Loppiaisen jälkimainingit nostivat esiin ehdotuksen kaikille yhteisestä katsomusaineesta.

Ylen Taloustutkimukselta teettämässä kyselyssä tuhannelle suomalaiselle ehdotettiin joulukuun alussa, että nykyinen uskonnon ja elämänkatsomuksen opetus korvattaisiin kaikille peruskoululaisille yhteisellä oppiaineella, jossa tutustutaan maailman uskontoihin oppilaan omasta vakaumuksesta riippumatta. Oppiaineiden sisältöjä ei kerrottu.

70 prosenttia suomalaisista liittyi tähän mielipiteeseen, keskustalaisista 66 prosenttia. 30 prosenttia suomalaisista oli eri mieltä, keskustalaisista 35 prosenttia. Kuulun itse jälkimmäiseen joukkoon.

Asia on periaatteellinen ja laaja-alainen. Sitä ei ole kirjattu hallitusohjelmaan.

On keskustalaisten arvojen mukaista puolustaa jokaisen lapsen ja nuoren oikeutta saada koulussa oman uskontokuntansa mukaista opetusta.

Asiasta on puhuttu paljon vuosikymmenten varrella. Opetusministeri Andersson ehdotti viime syyskuussa, että elämänkatsomustiedosta tulisi kaikille valinnainen oppiaine.

On syytä muistaa, että elämänkatsomustieto syntyi aikanaan korvaavaksi oppiaineeksi uskonnottomille. Sitä on kehitetty tämän lähtökohdan perusteella. Se sisältää melko vähän tietoa eri uskonnoista.

Katsomusaineet ovat tärkeä osa sivistystä. Ne auttavat meitä kasvamaan ihmisinä omaan täyteen mittaamme ja elämään yhteisöissä. Sivistys tuo taidon ymmärtää itseä ja muita. Se auttaa meitä elämään ihmisiksi ja kunnioittamaan toistemme vakaumusta.

Katsomusaineiden kehittämisessä kannattaa edetä maltillisesti. Tarvitaan pitempiaikaisia kokeiluja ja tutkimuksia esimerkiksi siitä, mitä katsomuksellisia aineksia voitaisiin opettaa kaikille yhteisesti.

Meidän ei tule missään tapauksessa luopua oman uskonnon opettamisen erinomaisesta mallista. Oman uskonnon opetus vahvistaa sydämen sivistystä.