Vaarallisesti velkaantuva Suomi
Suomen talouskeskustelusta näyttävät unohtuvan monet tosiasiat. Yksi on Suomen julkisen talouden tila. Suomi velkaantuu tällä hetkellä jopa hallitsematonta tahtia.
Olemme porukalla epäonnistuneet julkisen talouden hoidossa. Siitä lasku lankeaa lapsillemme, jotka saavat maksaa velkojamme ja niiden kasvavia korkoja. Ensi vuonna korkomenoja maksetaan 3,5 miljardia euroa. Korkoihin käytetään lähes yhtä paljon rahaa kuin puolustukseen.
Suomen julkinen talous oli ylijäämäinen viimeksi 2008. Sen jälkeen talous on ollut kroonisesti alijäämäinen – menot tuloja suuremmat – neljätoista vuotta. Sipilän hallituksen aikana velkasuhde parani, vaikka alijäämää tehtiin silloinkin.
Velkaantuminen ehkä olisi siedettävää, jos muutos oli tulossa, mutta kun ei ole. Myös näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa otamme lisää velkaa.
Tilanne olisi vielä pahempi ilman sosiaaliturvarahastoja eli lähinnä eläkerahoja. Ne ovat kuitenkin yksityistä varallisuutta, yksityisen ja kuntasektorin palkansaajien rahastoja, eikä niillä voi korjata valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden kroonista alijäämää.
Ei tarvitse olla einstein ymmärtääkseen, että tien päässä on katastrofi. Tilanteen vakavuutta lisää Suomen heikko syntyvyys ja se, että naapurissa on aggressiivinen Venäjä, jonka vuoksi puolustukseen ja rajavalvontaan on pakko panostaa lisää.
Ay-liike on ei-liike
Orpon hallitus yrittää korjata tilannetta tervehdyttämällä julkista taloutta mm. työmarkkinauudistuksin, jotka vahvistavat työllisyyttä ja sitä kautta korjaavat julkisen talouden ongelmia.
Hallitus on saanut vastaansa ammattiyhdistysliikkeen, joka sanoo lähes jokaiselle uudistukselle ei esittämättä korvaavia talous- ja työllisyystoimia. Valitettavasti tämän ajan ay-liike on ei-liike.
Vasemmisto näyttää toistavan kuorossa SAK:n puheet. Keskustaoppositio tunnustaa velkaongelman, mutta sekin vastustaa lähes jokaista yksittäistä säästöesitystä. Toivon hallitukselle edes hitusen tukea, kun se yrittää tervehdyttää julkista talouttamme ja uudistaa työmarkkinoita.
Työllisyysasteen nosto on keskeinen osa julkisen talouden tervehdyttämistä. Rakenteellinen työttömyys ei alene ilman rakenteellisia uudistuksia. Esimerkiksi Saksassa ja Tanskassa työllisyyttä on vahvistettu tuloksellisesti uudistamalla työmarkkinoita.
Työ tuo merkitystä elämään
Sosiaaliturvaa pitää uudistaa, jotta saamme enemmän ihmisiä työelämään. Meillä on tällä hetkellä noin 200000 työtöntä ja noin 300000 25–59-vuotiasta työmarkkinoiden ulkopuolella. Emme pysty huolehtimaan tukea tarvitsevista, jos yhä useampi ei ole työelämässä.
Työ on tärkeää paitsi taloudelle myös jokaiselle tekijälleen, koska se tuo elämään osallisuutta ja merkityksellisyyttä. Siksikin tarvitaan työhön kannustavaa sosiaali- ja työttömyysturvaa.
Suomessa työnantajayrittäjien määrä on viime vuosina romahtanut. Konkursseja tapahtuu enemmän kuin koskaan 2000-luvulla. Moni yrittäjä on ahtaalla.
Nyt tarvitaan rohkeita työllistämistä ja yrittäjyyttä tukevia uudistuksia. Vähiten tarvitaan lakkoja, joista hinnan maksavat yritykset ja suomalainen duunari, jonka leipää lakot uhkaavat.
Kun julkinen velka saadaan hallintaan, talous kasvuun ja tuottavuus nousuun, myös palkat nousevat. Toivottavasti tämä talouden perusperiaate on myös ay-väen mielessä.