Vehnäturva on tärkeä koko maapallolla ja myös meillä

Mielipide

Vehnä on viljelyalaltaan ihmiskunnan tärkein ruokavilja. Vehnän maailmanlaajuinen vuosituotanto henkeä kohti kuvaa ihmiskunnan ruokaturvan kehitystä ajan saatossa. Keskimäärin kukin meistä käyttää vehnää noin 100 kiloa vuodessa (kuva 1).

Kuva 1. Vehnäturva eli ihmiskunnan keskimääräinen vehnän tarve ja käyttö kiloa henkilöä kohti vuodessa. (Veli Pohjonen)

Vehnä oli maailmanpolitiikan keskiössä 1980-luvulla. Neuvostoliitto joutui ostamaan vehnää lännestä. Itänaapurimme pellot olivat olleet yhteisomistuksessa 60 vuoden jakson. Sitkeästi yritetty kommunistinen maatalous ei ollut ruvennut toimimaan.

Vuonna 1984 Neuvostoliiton oli ostettava 28 miljoonaa tuontitonnia ulkomaista vehnää. Yhdysvallat vastasi helposti maailmankaupan kysyntään. Se toi vuodessa vientimarkkinoille 39 miljoonaa tonnia. Takavuosina vehnän valttikortti oli Yhdysvalloilla.

Alituotannon ruoka, ylipäänsä toimimaton kolhoosimaatalous ja vehnäturvan romahtaminen ovat perimmäisiä syitä, miksi Neuvostoliitto luhistui.

Uuden vallan aikana Venäjä aluksi jatkoi vehnän tuontia, mutta vuosituhannen vaihteessa tapahtui käänne. Yhteistalouden kolhoosipellot olivat muuttuneet yksityistalouden yhtiöpelloiksi. Jo tämän maauudistuksen myötä pellot alkoivat tuottaa. 2000-luvun alussa Venäjä siirtyi vehnän tuojasta vehnän viejäksi.

2010-luvun alussa Venäjä nousi viejien kärkikolmikkoon, Yhdysvaltain ja Euroopan unionin rinnalle. Vuonna 2016 Venäjä otti kolmikon johtopaikan. Sen nettovienti oli 27 miljoonaa tonnia, Yhdysvaltain 25 ja Euroopan unionin 22 miljoonaa tonnia.

Seuraavien vuosien kasvulukemat vahvistivat asetelman. Vuonna 2017 Venäjä vei vehnää ennätysmääränsä 41 miljoonaa tonnia. USA vei 20 ja EU 17 miljoonaa tonnia.

Pääsuunta on jatkunut. Yhdysvaltain maatalousministeriön tuorein, lokakuussa 2021 päivitetty laskelma ennustaa, että Venäjä tulisi kaudella 2021/2022 viemään 35 miljoonaa tonnia, USA 20 ja EU 30 miljoonaa tonnia. Samaan sarjaan on tulevalla kaudella nousemassa Ukraina 23 miljoonalla vientitonnillaan.

Tänään maailmankaupan vehnän ostavat – öljyllään – Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan levottomat maat. Niiden yhteenlaskettu nettotuonti on tasolla 49 miljoonaa tonnia. Venäjän ja Ukrainan viennit kattavat sen kokonaan.

Vehnän painoarvo ruoan tuotannossa vahvistuu ihmiskunnan väkiluvun myötä. Poliittinen merkitys kasvaa niin kauan kuin Venäjä yhtäältä etenee maailman ykkösviejänä ja toisaalta Lähi-itä sekä Pohjois-Afrikka vehnän ykköstuojina.

Vehnänviennin poliittinen valttikortti on siirtynyt Venäjälle. Valttikortille tuli lisäarvonsa Afganistanin kriisistä. Maan väkiluku on 38 miljoonaa. FAO:n laskelman mukaan heistä 14 miljoonaa on nopean ruoka-avun tarpeessa. Käytännössä se tarkoittaa tuontivehnää.

Afganistanin kaaoksen myötä maapallon vehnäturvan merkitys kasvoi taas. Se heijastuu myös vehnän maailmanhinnan nousussa (kuva 2). Se terävöittänee jatkossa niin Suomen kuin koko EU:n maatalouden tulevia tavoitteita.

Kuva 2. Vehnän maailmanhinnan kehitys 5 vuoden aikana, euroa/tonni. (Veli Pohjonen)

Veli Pohjonen
Maatalous- ja metsätieteiden tohtori
Dosentti Helsingin yliopistossa
Kuusamo