Tutkinto ei saa jäädä tyhjän päälle
Koulutuspolitiikkamme on tutkintosidonnaista. Julkinen sektori edellyttää sitä aina. Tutkinto ei kuitenkaan takaa osaamista tai työllistymistä. Se antaa vasta luvan aloittaa osaamisen vahvistamista.
Esimerkiksi sairaanhoitajan koulutus on pitkä ja vaativa. Tutkinnon jälkeen nuori tunnistaa työelämässä oman motivaationsa ja sen, tuoko työ sitä tyydytystä, mitä on odottanut vai yllättääkö sairaalan arki – kolmivuorotyö ja viikonloput kiinni.
Liian moni miettii alan vaihtoa. Syitä voi olla monia; palkka, raskas työ, epäsäännölliset työajat, työn luonne jne. Samoja piirteitä on nähtävissä muissakin sosiaali- ja terveydenhuollon ammateissa. Alalta poistuminen on huolestuttavaa.
Mielestäni olisi harkittava alan työkokemuksen huomioonottamista opiskelijavalinnoissa. Se olisi tukemassa uravalintaa ja myös vahvistaisi motivaatiota. Joskus aikaisemmin työkokemus oli pisteytetty ja se oli osa lopullista valintapistemäärää.
Työkokemuksen vaatimus edellyttäisi harjoittelupaikkoja. Olen ihmetellyt, miksi työelämästä on poistettu harjoittelijan vakanssit. Se on ollut karhunpalvelus uravalinnan edessä oleville nuorille.
Erityisen huolestuttavaa on korkeakoulupaikkaa odottavien tuhansien ylioppilaiden tilanne. Käytännössä puhutaan välivuodesta. Siihen voi olla monia syitä. Tuleva opiskeluala ei ole selvillä, tavoiteltu opiskelupaikka ei avaudu, toimeentulo vaatii työssäkäyntiä jne. Korkeakouluopinnot voivat alkaa pahimmassa tapauksessa vasta 22-23 vuotiaana, aivan liian myöhään sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta.
On välttämätöntä järjestää valmentavaa koulutusta. Niiden tulee sisältää joustavia, opiskelijan omaa osaamista vahvistavia kokonaisuuksia ja pituus voisi olla vuoden mittainen. Sen ei tarvitse olla tutkinto, mutta opintososiaaliset edut edellyttäisivät kurssien hyväksyttyä suorittamista.
Tällä olisi myös työllistävä vaikutus ja johdonmukaista olisi käyttää koulutukseen työllisyysmäärärahoja. Hyväksyttyjen oppisisältöjen tavoitteellista opetusta voisivat toteutttaa aikuiskoulutusyksiköiden lisäksi myös yksityiset valmennusyhtiöt.
Martti Pajulammi
sairaanhoidonopettaja, opinto-ohjaaja, täysinpalvellut
Seinäjoki
