Terveydenhuollon pitkäaikaisen perustan pitää olla omalääkäri jokaiselle potilaalle
Petteri Orpon (kok.) oikeistohallituksen leikkaukset julkisen talouden sopeuttamiseksi pakottavat myös hyvinvointialueet rankkoihin säästötoimiin. Esimerkiksi hoitotakuu on jälleen kolme kuukautta, ja vanhustenhoidon hoitajamitoitus on lykkääntymässä vuoteen 2028.
Pohjois-Savossa perusterveydenhuollon yöpäivytykset aiotaan lopettaa Iisalmen ja Varkauden sairaaloissa. Useita terveysasemia ja terveyskeskuksia suunnitellaan lakkautettaviksi. Kansalaisten terveydenhoito- ja vanhuspalvelut huononevat.
Rahanpuute johtuu pääasiassa siitä, että Suomi panostaa terveydenhuoltoon EU-maiden keskiarvoa ja muita Pohjoismaita vähemmän. Suomen satsaus oli vuonna 2021 bruttokansantuotteesta (bkt) noin 10,3 prosenttia, kun EU-maiden keskiarvo oli 11 prosenttia. Suomessa kotitaloudet maksavat itse terveyspalveluista enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, erityisesti lääkkeistä ja hammashoidosta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 29.1.24).
Suomen bkt vuonna 2023 oli ennakkotiedon mukaan 278,6 miljardia. Jos panostuksemme terveydenhuoltoon olisi muiden EU-maiden luokkaa, käytettävissä olisi vuosittain noin kaksi miljardia euroa nykyistä enemmän ja alasajolta säästyttäisiin. Tyhjästä on paha nyhjästä.
Mielipidemittausten mukaan toimiva terveydenhuolto on kansalaisten mielestä hyvinvointivaltion ydintä.
Pitkät jonotusajat vaikeuttavat terveyspalvelujen saatavuutta. Terveydenhuollon perustan pitää olla pitkäaikainen omalääkäri jokaiselle potilaalle. Digi-vastaanotot helpottavat tilannetta, mutta eivät ole ongelman ratkaisu. Fyysisellä vastaanotolla lääkäri näkee, kuulee ja haistaa potilaan ja voi myös koskettaa sekä lohduttaa potilasta tätä tutkiessaan.
Taito Taskinen
Kuopio
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/