Taajamajunista talouden ja kuntien elvyttäjiä 

Suomessa on useita raiteita, joita ei tällä hetkellä hyödynnetä henkilöliikenteessä, kuten Heinolaan, Suomussalmeen, Kauhajokeen, Raumaan, Outokumpuun ja Lohjaan suuntaavia raiteita. Hyvän kunnan kasvun edellytys on hyvä saavutettavuus, mikä vaatii panostuksia liikenteeseen ja infrastruktuuriin. 

Useassa kunnassa, kuten Nurmeksessa, Haapajärvellä, Keuruulla ja Savonlinnassa, on käytössä taajamajunat. Sekä vastaavia ratkaisuja on ollut myös Hangossa ja Kotkassa, joissa taajamajunia on vaihdettu lähijuniin.

On selvää, että lähijunaliikenteen laajentaminen pienimpiin kuntiin ei tapahdu hetkessä. Taajamajunaliikenne voisi kuitenkin toimia välivaiheena, synnyttäen tulevaisuudessa suuremman matkustajamäärän. Tämä voisi tehdä lähijunaliikenteestä kannattavaa myös pienemmillä paikkakunnilla. 

Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, jossa rahaa ei riitä edes nykyisten väylien parantamiseen, ei ole järkevää suunnitella täysin uusia hankkeita vain yhden kaupungin perään, kuten niin sanottua ”Turun tunnin junaa”. Sen sijaan on syytä panostaa jo olemassa oleviin raiteisiin ja liikenteen kehittämiseen, mikä voisi parantaa kuntien saavutettavuutta ja elinvoimaa ilman suuria investointeja uusiin raideyhteyksiin.

Ei ole välttämätöntä nähdä dieselillä kulkevaa taajamajunaa ongelmana, sillä se on silti ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin se, että kaikki matkustaisivat koko matkan omilla autoillaan ja toiset auton puutteen takia jääneet kotiin saavuttamatta palveluita.  

Valeriy Kuivonen

Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. 

Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/