Syntyvyys ja syntyneet

”Syntyvyyden lisääminen on Suomelle kohtalon kysymys” -pääkirjoitus (Suomenmaan nettilehti 14.12.). Syntyvyyden viime vuosien laskusta huomautettuaan kirjoittaja totesi, että ”syntyvyystilastot eivät jätä selittelyille sijaa”. Tällaisina tilastolukuina kirjoittaja mainitsee sitten tietoja vuosittain syntyneiden lasten määristä.

Näin menetellen kirjoittaja tuli johtaneeksi lehden lukijoita koko lailla pahasti harhaan, sillä syntyvyys on eri asia kuin vuosittain syntyneiden lasten määrä.

Syntyvyys tarkoittaa syntyneiden määrän suhteuttamista synnytysikäisiin naisiin tai väestön määrään. Parhaiten syntyvyyttä mittaa synnytysikäisiin naisiin suhteutettu kokonaishedelmällisyysluku.

Kokonaishedelmällisyysluku (total fertility rate) kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät laskentavuoden tasolla.

Tätä lukua käytetään esimerkiksi kansainvälisissä vertailuissa kaiketi yleisimmin. Luku lienee käytetyin myös silloin, kun syntyvyyttä kuvataan yli ajan.

Sen tosiasian, että syntyneiden määrä ja syntyvyys ovat kaksi eri asiaa, osoittavatkin kenties havainnollisimmin globaalit luvut yli ajan tapahtuneesta kehityksestä.

Esimerkiksi vuonna 1960 maailmassa syntyi noin 96 miljoonaa lasta. Vuonna 2014 syntyneitä oli noin 135 miljoonaa, joten syntyneiden määrä kasvoi jopa noin 39 miljoonalla.

Kukaan itseään vähääkään kunnioittava väestöekspertti ei kuitenkaan kehtaisi väittää noiden lukujen perusteella, että globaali syntyvyys kasvoi tuona aikana reilusti.

Oikeasti syntyvyys laskikin roimasti vuodesta 1960 vuoteen 2014. Vuonna 1960 globaali kokonaishedelmällisyysluku oli 4,98, mutta vuonna 2014 enää 2,45, joten syntyvyys oli puolessa vuosisadassa pudonnut puoleen.

Markku Lehtola

vapaa toimittaja

Helsinki