Suomi ei voi liittyä Natoon
Nato etsii taas suuntaansa. Afganistanin operaation päättyminen kaaosmaiseen vetäytymiseen sai sotilasliiton korostamaan perinteistä rooliaan eli jäsenmaiden kollektiivista puolustusta.
Samaan aikaan Nato ja sen pääsihteeri ovat myös todenneet Kiinan kasvavan vaikutusvallan olevan haaste Naton turvallisuudelle.
Tässä vaikuttaa tietysti johtajavaltion eli Yhdysvaltojen näkemys Kiinasta ja maailmanmenosta.
Pääsihteeri Stoltenberg tunnusti Helsingissä, ettei hän tiedä, mihin Naton matka jatkuu.
Innokkaat Nato-jäsenyyden kannattajat (esim. Ole Norrback HS:n mielipiteessään) puolestaan uskovat, että liiton ”päätehtävä on ylläpitää vakautta ja rauhaa lähiympäristössämme.”
Sekä, että ”monipuoluejärjestelmien ja liberaalisen demokratian puolustaminen, tarpeen vaatiessa sotilaallisin keinoin, on alusta lähtien ollut Naton päätehtävä.”
Natossa on 30 varsinaista jäsenmaata, mutta päätöksenteon ytimessä ovat Yhdysvaltain lisäksi Britannia, Ranska ja Saksa. Tärkeitä jäseniä ovat mm. Puola ja Turkki.
Suomi kuuluu vahvistettujen mahdollisuuksien kumppaneihin eli EOP-ryhmään yhdessä Ruotsin, Georgian, Australian, Jordanian ja Ukrainan kanssa. Onpa sekalainen sakki.
Suomelle on langennut vaikea ja vastuullinen rooli Venäjän ja Naton välisen vuoropuhelun ylläpitäjänä.
Naton pääsihteeri sanoi suoraan, että Nato tarvitsee Suomea sen hyvien Venäjä-suhteiden ansiosta.
Siksi Natossa nähdään, että Suomen hyvä keskusteluyhteys Venäjän kanssa voi auttaa myös sotilasliiton suhteissa Venäjään.
Suomi on niin lähellä Nato-jäsenyyttä kuin voi olla – olematta järjestön jäsen. On arvioitu, että olemme valmiimpia toimimaan yhteistyössä Naton kanssa kuin moni Nato-maa.
Uuden pääsihteerin valinnassa Itä-Euroopan ehdokkaat ovat vahvoilla, sillä sotilasliitto haluaa pitää tiukkaa linjaa Venäjän suuntaan.
Venäjän ”lähiulkomaihin” tai entiseen etupiiriin luettavat maat ovat hyvä valinta Moskovan ärsyttämiseen. Nato haluaa siis ärsyttää!
Yleinen luottamus Naton poliittiseen tahtoon, sotilaalliseen voimaan ja päätöksentekoon on horjunut.
Yhdysvallat on viime vuosina poukkoillut, Nato on kaoottisesti vetäytynyt Afganistanista ja sotilasliiton toiseksi suurin jäsenmaa Turkki on muuttunut arvaamattomaksi.
Ainakaan tässä tilanteessa, jossa Natolla ja Venäjällä ei ole puheyhteyttä, ei Suomen pidä liittyä Natoon, jotta edes jonkinlainen yhteys säilyy.
Yrjö Saraste
Helsinki