Suomen eläkejärjestelmä ei ole tehoton

Jari Tulokas (Suomenmaa 7.2.) kritisoi Suomen eläkejärjestelmää.

Hän viittaa OECD:n katsaukseen, joiden mukaan Suomessa eläkemaksu on 24 % ja OECD-maiden keskiarvo on 18 %.

Suomalaisten eläkkeet ovat keskimäärin 64 % palkoista ja OECD-maissa vastaava luku on 59 %. Eläkkeet eivät ole Suomessa siis samassa suhteessa korkeammat kuin eläkemaksut.

Tulokas virheellisesti päättelee näiden mittareiden kertovan Suomen eläkejärjestelmän tehottomuudesta. Useimmissa maissa eläkkeitä rahoitetaan varsinaisilla eläkemaksuilla ja yleisillä verovaroilla.

Näin myös Suomessa. Verorahoituksen osuus kuitenkin vaihtelee paljon eri maiden välillä.

Tyypillisesti osa eläkemaksuista rahastoidaan ja osa käytetään eläkkeiden maksamiseen välittömästi.

Esimerkiksi Suomessa valtaosa eläkkeistä maksetaan suoraan työssäkäyvien eläkemaksuista. Rahastoinnin vaikutukset ovat useiden vuosikymmenien mittaisia.

Yhden ajankohdan eläkemaksun ja eläkkeiden tason vertailu ei ole mielekästä.

Eri maiden väestörakenteet poikkeavat toisistaan merkittävästi.

Väestö vanhenee lähes kaikkialla, mutta ikärakenteissa ja niiden muutosvauhdeissa on merkittäviä eroja.

Lähtökohtaisesti vanhempi väestö merkitsee korkeampia eläkemaksuja.

Eläketurva ja sen rahoitus luo potentiaalisesti monia tulonsiirtoja. Nämä liittyvät eläkkeiden tavoitteisiin.

Ensinnäkin pyritään takaamaan kaikille minimitoimeentulo eläkeaikana esimerkiksi kansaneläkkeen avulla. Toiseksi pyritään kulutusmahdollisuuksien kohtuulliseen säilyttämiseen ansiosidonnaisen eläketurvan avulla.

Tyypillisesti eläkkeet tarjoavat vakuutusturvan pitkään elämisen ja työkyvyttömyyden varalta.

OECD:n katsauksen mukaan eläkeläisten tuloerot ovat Suomessa matalat.

Ismo Risku

Osastopäällikkö

Eläketurvakeskus