Siviilipalveluksen tarkoitus ei ole tukea maanpuolustusta
Keskustanuorten hallituksen jäsen Joonas Immonen osallistuu Suomenmaan puheenvuorossaan “Kohti parempaa varusmiespalvelusta” (10.5.2021) asevelvollisuusjärjestelmän kehittämisestä käytävään keskusteluun. Hänen kanssaan voi olla samaa mieltä tarpeesta kehittää asevelvollisuutta suuntaan, jossa se ei niin paljon haittaisi nuorten työntekoa ja opiskelua. Sen sijaan Immosen käsitys siviilipalveluksen kehittämistarpeista on huolestuttava ja osin virheellinen.
Immonen kirjoittaa: “Tällä hetkellä siviilipalvelusmalli koetaan pakolliseksi pahaksi – se on lähes poikkeuksetta keskimääräistä varusmiespalvelusta pidempi ja kokonaisturvallisuudelle sen arvo on nolla. Näkisin mielelläni tulevaisuuden asevelvollisuuden, jossa siviilipalveluksen ainoa tarkoitus olisi tukea maanpuolustusta – esimerkiksi virka-aputehtävien täyttämisessä tai muissa tehtävissä, jotka palvelevat kokonaisturvallisuutta.”
Siviilipalveluksen ainoa tehtävä ei voi olla tukea maanpuolustusta, itse asiassa se ei voi olla siviilipalveluksen tehtävä lainkaan. Kansainvälisten ihmisoikeuselinten linjaukset nimittäin velvoittavat Suomea joko vapauttamaan palveluksesta henkilöt, joiden vakaumus estää asepalveluksen suorittamisen, tai tarjoamaan heille täysin sotilaallisesta maanpuolustuksesta erillisen vaihtoehtopalveluksen. Siviilipalveluksen ainoa tehtävä on toimia tällaisena palveluksena.
Siviilipalveluksen nykyistä tiukempi kytkeminen maanpuolustuksen tai kokonaisturvallisuuden tarpeisiin sivuuttaa sivarin varsinaisen tarkoituksen ja uhkaa sivarin asemaa vakaumuksellisille aseistakieltäytyjille sopivana palvelusvaihtoehtona. Aiemmissa selvitystöissä tällaiselle kytkemiselle ei myöskään ole löytynyt tarvetta. Toisin kuin Immonen väittää, nykyisen siviilipalveluksen arvo kokonaisturvallisuudelle ei ole nolla, eikä sivareita tarvita suorittamaan virka-aputehtäviä.
Esimerkiksi vuosina 2017-2018 toiminut siviilipalveluslain muutostarpeita selvittänyt työryhmä totesi johtopäätöksessään: ”Siviilipalvelusvelvolliset voivat siviilipalveluslain mukaan jo nykyisin suorittaa työpalvelun kokonaisturvallisuutta hyödyttävissä tehtävissä. Työryhmä katsoo, että siviilipalvelusvelvollisia koskevat erilliset virka-apusäännökset eivät myöskään ole tarkoituksenmukaisia.”
Ihmisoikeusnäkökulmasta Immosen huolenaiheista ainoa aiheellinen onkin siviilipalveluksen pituus. Siitä YK:n ihmisoikeuskomitea huomautti Suomea viimeksi 1.4.2021 antamissaan johtopäätöksissä. Samassa yhteydessä komitea kehotti vapauttamaan vangitut totaalikieltäytyjät, ilmoitti olevansa huolissaan sotilashenkilöiden vaikutusvallasta sivariin sekä moitti liian vähäisestä tiedotuksesta asepalveluksen vaihtoehdoista. Näitä aiheita soisi näkevänsä enemmän asevelvollisuudesta käytävässä keskustelussa.
Aku Kervinen
järjestökoordinaattori, Aseistakieltäytyjäliitto ry