Pienten kuntien vuodeosastopalvelut kriisissä
Olemme syvästi huolissamme suunnitelluista muutoksista, jotka koskevat perusterveydenhuollon terveyskeskusten vuodeosastoja. Erityisesti reuna-alueiden kuntien asukkaat ovat vaarassa jäädä ilman riittävää sairaalatasoista hoitoa.
Monessa hyvinvointialueella johto on perustellut muutosta mm. tulevalla lailla, jota ei ehkä edes tällä hetkellä valmistella. Laki joka kieltäisi perusterveydenhuollon vuodeosastotoiminnan sillä perusteella, ettei ole käytettävissä läsnäolevaa lääkäriä iltaisin ja viikonloppuina.
Mitä muutos tarkoittaisi?
Pienillä paikkakunnilla, joissa lääkäripula on jo nyt akuutti, on lähes mahdotonta löytää tarpeeksi lääkäreitä kattamaan nämä vaatimukset.
Tämä tarkoittaa, että monet vuodeosastot muuttuisivat sosiaalihuoltolain alaisiksi arviointi- ja kuntoutusyksiköiksi. Onhan tähänkin asti vuodeosastoilla pärjätty viikonloppuisin ja iltaisin ammattitaitoisen hoitohenkilökunnan turvin jopa vuosikymmeniä.
Miten tämä vaikuttaa asukkaisiin?
Ensinnäkin, hoidon saatavuus heikkenee merkittävästi. Kun vuodeosasto muuttuu arviointi- ja kuntoutusyksiköksi, sairaanhoidollinen hoito jää taka-alalle. Tämä on erityisen huolestuttavaa ikääntyneille ja monisairaille potilaille, jotka tarvitsevat jatkuvaa lääketieteellistä hoitoa. He joutuvat käytännössä matkustamaan suurimpiin kaupunkeihin saadakseen tarvitsemansa hoidon. Kela-taksi yritykset tästä muutoksesta ainakin hyötyvät.
Toiseksi, läheisten tuki heikkenee pidentyneen matkan vuoksi. Pienillä paikkakunnilla vuodeosastot ovat olleet tärkeä osa lähipalvelua ja niiden muuttuminen arviointi- ja kuntoutusyksiköiksi vaikuttaa yhteisön turvattomuuden tunteeseen. Tämä voi johtaa eristäytymiseen ja heikentää asukkaiden hyvinvointia ja pahimmillaan vaikuttaa hauraan ihmisen mielenterveyteen.
Onko tämä muutos todella asukkaiden parhaaksi? Vai onko kyseessä jälleen yksi keskittämispolitiikan ilmentymä, jossa reuna-alueiden asukkaat jätetään oman onnensa nojaan? Keskittämällä palvelut suurempiin keskuksiin, unohdetaan ne, jotka asuvat kauempana. Tämä on epäoikeudenmukaista ja lyhytnäköistä politiikkaa, joka vaarantaa ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin.
Onko asukkaiden ääntä kuunneltu riittävästi?
Onko tehty riittävää vaikutustenarviointia? Epäilemme, koska valmistelua tehdään kiireellä. Esimerkiksi kesällä 2024 Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella oli Tunkkarin (Perhonjokilaakson) ja Kannuksen vuodeosastojen kesäsulut ja suluista johtuneet potilasvirrat ohjautuivat kuormittamaan Kokkolan vuodeosastoja – säästöä siitä ei ainakaan syntynyt pikemminkin päinvastoin.
Eihän tämä näin pidä mennä. Meidän pitää huolehtia koko alueen väestöstä. Meidän on muistettava, että terveydenhuolto on perusoikeus, joka kuuluu kaikille, asuinpaikasta riippumatta. Emme voi hyväksyä muutosta, joka heikentää reuna-alueiden asukkaiden hoidon saatavuutta, mikäli kaikki vuodeosastotasoinen hoito keskitetään suurempiin kaupunkeihin.
On aika toimia ja varmistaa, että jokainen saa tarvitsemansa hoidon, missä tahansa he asuvatkin. Vetoamme ympäri Suomea aluevaltuustoja huomioimaan vanhenevan väestömme tarpeet.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuutetut
Tuija Leivo-Rintakorpi, Veteli (kesk.)
Keskustanaisten varapuheenjohtaja
Anja Törmä, Kannus (kesk.)
Keskustanaisten hallituksen varajäsen
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/