Onko pääministerin ateriaetu verotonta vai ei?
Eduskunnan legendaarisena talouspäällikkönä tunnetun Pertti J. Rosilan mielestä vastaus on itsestäänselvä.
– On se nyt ihme, että meillä on joku pääministeri, joka saa virkakunnaltansa ohjeita, että se on kaikki ilmaista, mitä perhe syö, kun he asuvat virka-asunnossa, Rosila sanoo Uuden Suomen haastattelussa.
Eduskunnan entinen talouspäällikkö, tarkaksi kirstunvartijaksi kuvattu Rosila on seurannut pääministerin aamiaisista noussutta kohua huvittuneena, koska eduskunnassa on ”harvinaisen selvää, mikä on verotonta ja mikä verollista”.
– Terveellä järjellä ajatellen on minun mielestäni itsestäänselvää, että tällaiset erityisetuudet ovat luontaisedun verotuksen piirissä”, Rosila sanoo.
Hänen mukaansa on itsestäänselvää, että pääministeri Sanna Marinin (sd) virka-asunnollaan Kesärannassa nauttima ateriapalvelu on verotettava etu.
Ruokailuun liittyvän edun ilmoittaminen verotuksessa on työnantajan tehtävä.
Rosilan mielestä Marinia ei voi syyttää. Hän arvelee, että ehkä nuori pääministeri ei ollut ehtinyt vielä huomata, että Suomessa ei ole ilmaisia lounaita.
Rosilan mukaan Marinin olisi pitänyt ilman muuta maksaa Kesärannan ateriaedusta luontaisedun vero.
– Minun mielestäni se tilanne on siltä osin hyvinkin selkeä, Rosila sanoo ja vertaa tilannetta siihen, että oppilaiden kanssa syövät opettajat maksavat ruoastaan veron.
Rosilan mukaan tuloverolaissa on määritelty hyvin yksityiskohtaisesti, mitkä kansanedustajien etuudet ovat verottomia.
Asiaa vähätteleville tiedoksi; takuueläke on 837,50 euroa kuukaudessa, kaikkeen elämiseen.
Pääministerin ruokaetu yli 17 000 euron kuukausitulojen lisänä on ollut keskimäärin 850 euroa ilmaista ja verotonta. Isolle kansanosalle Suomessa pienempikin tulonlisä tulisi todella tarpeeseen.
Vuoden 2019 lopussa eläkkeensaajista reilu 674 000 henkilön eläke oli alle 1400 euroa kuukaudessa. Alle 1000 euroa kuukaudessa oli reilulla 385 000 eläkeläisellä.
Vappusataseen ei löytynyt rahoitusta, mutta tällä lupauksella sai valtaa.
Lapsen ääni 2020 -raportista käy ilmi, että vähävaraisessa perheessä voi olla vaikeuksia jo perustarpeiden, kuten ruuan tai vaatteiden hankinnassa. Kun arki on jatkuvaa kamppailua ja selviytymistä, se vaikuttaa myös lapsen tulevaisuuden uskoon.
Joka seitsemäs suomalaislapsi elää köyhyydessä. Noin 150 000 alle 18-vuotiasta, eli 14 % kaikista alaikäisistä lapsista elää pienituloisissa perheissä.
Lapsiperheköyhyys on ollut tasaisessa kasvussa jo usean vuoden ajan. Lasten köyhyys kolminkertaistui vuosien 1995 – 2017 välillä. THL:n tutkimusprofessori Sakari Karvosen mukaan tämä tuorein tieto on vuodelta 2018. (YLE 26.4.2020.)
Aamiaiskohu kuvaa varsin hyvin sitä, kuinka kaukana virkamieskunta ja poliitikot elävät reaalimaailmasta ikään kuin luontaisetujen veronalaisuus ei heitä koskisi.
Jokainen, jolla on luontaisetuja, tietää ja ymmärtää että ne ovat veronalaisia, varsinkin kun hyötyjämä on koko perhe.
Vielä pahempi asia on se, että verotettavan edun käyttöä ei ole ilmoitettu verottajalle. Kyse on etuudesta, jonka saaminen tuolla veroprosentilla merkitsisi 2000 euron bruttolisätuloja kuussa.
Pertti J. Rosilan mielestä kohu on ollut paikallaan ja tapaus on oiva esimerkki Suomen julkisen hallinnon läpinäkyvyyden puutteesta.
Olisi paljon parempi, että poliitikoille maksettaisiin normaali palkka ilman erilaisia lisäetuuksia.
Airi Pulkkinen
