Oikea marssijärjestys palveluverkkopäätöksissä
Viime aikoina on kirjoiteltu paljon maakunnan lehdistössä Satakunnan hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelmasta. Suunnitelma hyväksyttiin joulukuun aluevaltuuston kokouksessa pitkällisen keskustelun jälkeen, jotta useampien aluevaltuutettujen sanoin ”päästään asioissa eteenpäin”.
SDP, kokoomus ja monet muut ryhmät olivat valmiita hyväksymään kehnon suunnitelman, sillä he vakuuttivat, että varsinaiset päätösesitykset yksiköiden lakkauttamisista tehtäisiin aluevaltuustossa erikseen, kunnollisten vaikutusarvioiden valmistuttua. Nämä puheet ovat kirjoissa ja kansissa ja niiden toteutumista on seurattava tarkasti.
Keskusta oli sitä mieltä, että suunnitelmaa ei voida hyväksyä, koska siitä puuttuvat vaikutusten arvioinnit. Oma arviomme vaikutuksista oli kuitenkin selvä – suunnitelman esittämä lähipalveluiden alasajo heikentäisi ihmisten hoitoon pääsyä ja hoivan saatavuutta ja tulisi hyvinvointialueelle erittäin kalliiksi – inhimillisesti ja taloudellisesti.
Ratkaisuilla olisi myös mittavat tekijät koko maakunnan elinvoimaisuuden kannalta. Näkemyksemme tukena on liuta asiantuntijoita, joiden mielestä perus- ja lähipalveluiden vahvistaminen on ainut tapa hillitä kustannusten kasvua.
Hieman ovat hämmentäneet viimeaikaiset ulostulot siitä, kuinka palveluverkkosuunnitelman kanssa edetään. Hyvinvointialueen johtajan Kirsi Varhilan liikkeet ovat olleet mielenkiintoisia, jossain määrin jopa arveluttavia.
Hän toimitti palveluverkkosuunnitelman valtiovarainministeriön arvioitavaksi jo ennen kuin aluevaltuusto oli asiaa käsitellyt. Pyrkimyksenä oli hakea tukea suunnitelmalle yhtenä keinona talouden tasapainottamiseksi.
Itse tiedustelin valtiovarainministeriöltä, minkä painoarvon he tälle suunnitelmalle antavat. Sain vastaukseksi, etteivät he tee suunnitelmalla mitään, vaan he ovat kiinnostuneita talouden kokonaisuudesta, kuinka se meinataan saada tasapainoon.
Aluevaltuustossa Varhila totesi suunnitelman olevan konkretiaa siitä, kuinka taloutta sopeutetaan yhdestä näkökulmasta. Koko tämä keskustelu on nähtävissä hyvinvointialueen Youtube-kanavalla.
Nähtäväksi jää, käytetäänkö hyvinvointialueen johtajien valtiovarainministeriöstä saamaa lausuntoa keppihevosena, jotta aluevaltuusto tekee päätöksiä palveluverkkosuunnitelman mukaisesti.
Hyvinvointialuelainsäädännön mukaan hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia toimijoita. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hyvinvointialue päättää talouden sopeuttamisen keinoista. Ei valtiovarainministeriö.
Valtio antaa rahat yleiskatteellisena hyvinvointialueen käyttöön ja hyvinvointialue päättää, kuinka raha käytetään. Lähtökohtana koko uudistukselle oli, että sosiaali-, terveydenhuollon- ja pelastustoimen palveluiden tuotannolla olisi leveämmät hartiat ja peruspalveluita kyetään aidosti vahvistamaan.
Tästä näkökulmasta palveluverkkosuunnitelman käsittely kokonaisuutena Satakunnassa asettuu outoon valoon.
Keskusta puolustaa lähipalveluita ja vaatii päätöksenteon tueksi kunnollista faktaa. Vaikutustenarviointi tulee tehdä asiakkaiden, talouden ja työntekijöiden näkökulmasta. Vasta näiden selvitysten jälkeen voi aluevaltuusto tehdä kestäviä päätöksiä.
Viranomaispäätöksillä ei voi lähteä toteuttamaan suunnitelman mukaista lähipalvelujen alasajoa, koska se olisi hallintosäännön vastaista. Kehnon suunnitelman hyväksyneiden ryhmien ja aluevaltuutettujen on syytä pitää kiinni aiemmin mainitusta lupauksestaan.
Yhtään yksikköä ei pidä lakkauttaa ennen kuin asianmukaiset arvioinnit on tehty ja asia käsitelty hallintosäännön mukaisesti aluevaltuustossa.
Jari Lepistö
aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja (kesk.)
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/