Kaatavatko riippuvuudet Euroopan lääkehuollon? – Kaikkonen: Emme ole omavaraisia

Varautuminen on Suomessa nyt parempaa kuin koskaan, mutta tekemistäkin on.

Tällä hetkellä lääkkeiden velvoitevarastoinnin sääntöjä ollaan uudistamassa. Listaamaan tullaan tarvittavat varastoitavat lääkkeet ja niiden määrät.

Noin vain lääkkeitä ei tuoteta. Esimerkiksi Suomi on materiaalien suhteen varsin riippuvainen muusta maailmasta.

Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen nostaa esille paitsi Suomen myös Euroopan riippuvuudet.

– On realiteetti, että lääkkeiden suhteen emme ole omavaraisia, eikä se ole edes realistinen tavoite. Lääkehuolto edellyttää tuotantoa ympäri maailmaa.

– Suomi ja Eurooppa ovat tässä turhan vähän mukana. Etenkin Kiinan nimeäisin kohteena, josta riippuvuutta tulee tarkastella. Yksi lähitulevaisuuden tavoite olla, että Eurooppa vahvistaa lääkeasioissa omavaraisuuttaan ja huoltovarmuuttaan, keskustajohtaja linjasi.

Kaikkonen puhui Porissa SuomiAreena-tapahtuman lääkehuoltovarmuutta käsitelleessä tilaisuudessa. Terveys tuo turvaa – onko Suomi turvattu? –tilaisuuden järjesti Lääketeollisuus ry.

Kaiken kaikkiaan Suomi on varautunut erilaisiin kriiseihin hyvin.

– Malli on osoittautunut toimivaksi, maailmalta käydään siihen tutustumassa. Kriiseihin on varauduttu hyvällä yhteistoiminnalla. Kansalaisia on muistutettu, että kotivara kannattaa pitää olemassa.

– Ei toki tarvitse kuin hurjan myrskyn, että Suomi menee joksikin aikaa sekaisin, Kaikkonen varoitti.

Kaikkosen kanssa tiistaina alkuillasta keskustelivat kokoomuksen kansanedustaja Janne Jukkola, Huoltovarmuuskeskuksen varautumisasiantuntija Ellen McMahon ja Sanofi-lääkeyhtiön toimitusjohtaja Ritva Lehtonen.

Lehtonen nosti esille Euroopan varautumisessa myös muut kuin suorat lääkemateriaalit.

– Onko meillä riittävästi raaka-ainetuotantoa, entä pakkausmateriaalien omavaraisuus? Emme ehkä Euroopassa saa tehtyä halvinta, kokonaisnäkökulmasta tulee arvioida, mikä on ongelma ja löytää siten ratkaisua. Suomessa ei todellakaan voi kaikkea tuottaa. Eurooppaan pitää saada painotusta lisää, ja ajatella asia investointina.

Kokoomuksen Jukkola pohti, miksi eurooppalainen tuotanto on niin heikolla tasolla.

– Miksi tuotanto on ajettu täältä pois? Onko ongelmaa lainsäädännössä, kilpailukyvyssä tai byrokratiassa? Kun EU pääsee tähän paremmin kiinni, Suomessa olemme varmasti hyvin ketteriä hyppäämään mukaan.

Kaikkonen korosti, että EU:n väestöpohja on sitä luokkaa, että satsauksia voidaan varmasti tehdä.

Huoltovarmuuskeskuksen McMahon korostaa, että on tärkeää tunnistaa se, mitkä ovat kriittisiä lääkkeitä.

– Varastotkin loppuvat aikanaan, jos on häiriötilanne tai kriisi, joka koskee muistakin maita. Me olemme kuitenkin pieni kansa ja volyymit ovat pienet, hintataso ei ehkä ole houkutteleva. Tarvitaan vahvaa poliittista päätöksentekoa ja yhteistyötä asian kanssa, että saataisiin lääkkeitä Suomeen ja pidettäisiin kanava auki.

Toimitusjohtaja Lehtonen arvioi, että parasta varautumista on saada lääkkeet hyötykäyttöön hyvissä ajoin.

– Pitää ottaa käyttöön lääkkeitä ja rokotteita jo, että väestöllä on suojaa ja immuniteettia eri tauteja vastaan. Ennaltaehkäisykunnossa oleva, jo suojattu väestö takaa, että kriisin hetkellä resilienssikyky on jo riittävällä tasolla.

Kaikkonen kommentoi, että Suomi tulee hänen käsityksensä mukaan liian usein jälkijunassa lääkkeiden saamisessa.

– Ollenkaan kaikki toimivat lääkkeet eivät päädy meidän markkinoillemme, emme ole kärkipäässä eurooppalaisessa vertailussa.