Nato-liittyminen kuumentaa presidenttikisan
Tuleva presidentinvaalipäivä on 28.1.2024, eli vajaan vuoden päässä. Virkaan tyrkyllä olevien ehdokkaiden kisa medianäkyvyydestä käy kuumana.
Ehdokas, joka kykenee liittämään nimensä Suomen Nato-jäsenyyden lopulliseen hyväksyntään, on vahvoilla.
Kokoomuksen kehäkettu Ben Zyskowicz maanittelee Upin johtaja Mika Aaltolaa mukaan kokoomuksen presidenttiehdokaskisaan.
Aaltolaa himoittaa pääsy valtakunnan kaapin päälle, mutta pelkää lähteä kisaan kokoomusjulkkisten rinnalle.
Aiemmin Aaltola palatessaan tiedonhankintamatkalta Turkista patisteli selvityksen tekemistä Suomen ja Ruotsin Natoon liittymisestä. Aiheesta närkästynyt Erkki Tuomioja (sd.) opasti Aaltolaa pysymään ”lestissään”, eli olemaan sortumatta politikointiin.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) esitys pääministerin tueksi perustettavasta turvallisuuspoliittisen neuvonantajan virasta sai tylyn vastaanoton. Ulkoministeriö ja pääesikunta vastustivat viran perustamista, eikä tasavallan presidentin kanslia näe perusteita kyseiselle lisäyksikölle.
Jatkossa Marin myönsi esityksensä olleen ”huti”.
Nato-pöydissä Suomen edustajan oletetaan hallitsevan poliittiset sekä sotilasliiton alueelliset puolustustarpeet sektoreittain. Tällöin virkaa hoitavan henkilön ominaisuudet nousevat ratkaisevaan asemaan myös sotilaallisesti katsoen.
Voiko Nato-jäsenyyden ajalla Puolustusvoimien ylipäällikkönä toimia tasavallan presidentti, joka ei ole saanut sotilaskoulutusta, kuten Mika Aaltola tai Pekka Haavisto (vihr.)?
Nykyisen presidentin Sauli Niinistön sotilasrvo on reservin kapteeni, jonka ylennyksen majuriksi torppasi vuonna 2007 presidenttinä toiminut Tarja Halonen. Vai olisiko jatkossa tarve saada ylipäälliköksi henkilö, jonka kaulusta koristaa rivi leijonia?
Aulis Korhonen
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/.