Kulmuni ei kannata EU:n uutta yhteisvelkaa – "Koronaelvytyspaketin piti olla ainutkertainen"

Europarlamentaarikko Katri Kulmuni (kesk./Renew) ei kannata Euroopan unionin yhteisvelkaa, jota aiotaan ottaa jäsenmaiden puolustushankintojen rahoittamiseen.

Kulmuni korostaa tiedotteessaan, että vuonna 2021 hyväksytyn koronaelvytyspaketin piti olla ainutkertainen ratkaisu.

– Puolustukseen käytettävä yhteisvelkamekanismi on monen mielestä välttämätön. Meillä on myös lukuisia muita suuria aikamme ongelmia, jotka vaativat merkittäviä rahoituslisäyksiä. Hyväksytäänkö yhteisvelkamekanismin käyttö jatkossa myös niihin, Kulmuni kysyy.

– Minusta läpinäkyvämpää veronmaksajia kohtaan on, että nämä menolisäykset tehdään kansallisiin budjetteihin, hän lisää.

EDUSKUNNAN suuri valiokunta päätti viime viikolla yksimielisesti, että Suomi kannattaa EU:n 150 miljardin euron Safe-rahoitusvälinettä, josta myönnetään EU-maille lainoja puolustushankintoihin. 

Kyse on EU-komission unionin budjettia vastaan ottamasta lainasta, jota lainataan halukkaille jäsenmaille puolustusinvestointeihin. Idea on, että jäsenmaat vastaavat vain omista lainoistaan ja niiden takaisinmaksusta.

Suomessa on käyty tällä viikolla julkista keskustelua siitä, onko Safe-rahoitusvälineessä kyse yhteisvelasta vai ei.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) väitti viikko sitten, ettei kyseessä ole yhteisvelka.

Kulmuni kuitenkin tähdentää, että monet asiantuntijat ovat Orpon kanssa eri mieltä. Esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti ja valtiotieteen tohtori Vesa Vihriälä käyttävät välineestä nimitystä yhteisvelka asiantuntijalausunnoissaan.

Keskustamepin mukaan on rehellistä todeta, että kyseessä on EU-maiden yhteistä velkaa.

– Olemme lopulta yhteisvastuussa, jos jokin maa ei täyttäisi velvoitteitaan. Myös oikeusperusta on tismalleen sama kuin koronaelvytyspaketissa, hän sanoo.

Kulmunin mukaan jokainen askel kohti yhteisvelkaa edellyttää perusteellista oikeudellista ja poliittista tarkastelua sekä ennen kaikkea selvitystä siitä, onko tavoitteisiin mahdollista päästä ilman yhteisvelkajärjestelyihin liittyviä poliittisia ja taloudellisia riskejä.

– Kannatan ehdottomasti niin Suomen kuin Euroopan puolustuksen ja kokonaisturvallisuuden parantamista. Kunpa kaikki Euroopan maat olisivat hoitaneet maanpuolustuksen asiat yhtä hyvin kuin Suomi.

Keskustan toinen europarlamentaarikko Elsi Katainen sanoi alkuviikosta kannattavansa yhteisvelkaa.

– Venäjä on osoittanut, että sillä on kykyä ja halua siirrellä rajoja mielivaltaisesti. Koko Euroopan puolustuskyvyn vahvistuminen on erityisesti Venäjän rajanaapureiden etu, Katainen perusteli.

– Valinta ruton ja koleran väliltä on vaikea, mutta yhteisvelkaa on vaikea tässä vaiheessa työkaluna vastustaa. Kunhan muiden varojen uudelleen kohdistaminen on ensin tutkittu, pelisäännöt takaisinmaksusuunnitelmineen ovat selvät ja otetusta velasta vastaa kukin jäsenvaltio itse, hän lisäsi.