"Väestöpolitiikka ei ole mielipidekysymys" – Keskustavaikuttaja listaa kolme pointtia kevään vaaleista
Mitä kevään kunta- ja aluevaaleista jäi keskustalle käteen? Keskustan poliittinen asiantuntija Ilkka Miettinen listaa Suomenmaalle stubbilaisittain kolme pointtia reilu kuukausi vaalien jälkeen.
Hyvä tunnelma huokui ulospäin
Nämä olivat ensimmäiset kuntavaalit vuoden 2000 jälkeen, joissa keskusta nosti valtakunnallista kannatustaan suhteessa edellisiin. Se on merkittävä asia, sillä 20 vuoden ajan keskustan kuntavaalikannatus on koko ajan tasaisesti hiipunut. Mutta nyt suunta saatiin käännettyä.
Yksi merkittävä tekijä on se, että keskustalla oli puolueena itsetunto kohdillaan. Ei huipulla, mutta kohdillaan. Se näkyi hyvänä fiiliksenä ehdokkaiden ja kampanjaväen kesken. Sellainen huokuu aina ulospäin.
Vaaleissa mikään puolue ei onnistunut nostamaan jotain tiettyä teemaa ylivoimaiseksi ykköspuheenaiheeksi. Paljon puhuttiin peruspalveluista ja muista ihmisten arkea lähellä olevista asioista. Se oli keskustan kannalta hyvä asia.
Oppositioasetelma suosi eniten demareita, se näkyy tuloksessa. Keskusta kuitenkin onnistui esiintymään rakentavana, ratkaisukeskeisenä ja yhteistyökykyisenä voimana. Kulttuurisodat ja identiteettipolitiikka jäivät taka-alalle.
Tulos oli keskustalle myönteinen. Seuraavissa eduskuntavaaleissa pitäisi saada kuitenkin vielä 200 000 ääntä lisää, jos keskusta haluaa suurimman puolueen asemaan. Viime vaalikausien aikana on kuitenkin opittu, että käänteet voivat olla nopeitakin. Tästä tuloksesta voi siis aidosti iloita.
Ehdokasasettelu ratkaisee tuloksen
Ehdokasasettelulla oli aivan ratkaiseva merkitys tuloksen kannalta. Siellä missä ehdokasasettelu onnistui ja listat saatiin täyteen, keskusta menestyi hyvin. Tällaisia esimerkkejä ovat muun muassa Kuopio, Jyväskylä ja Seinäjoki. Niissä tuli paikoin erinomaisiakin tuloksia.
Vastaavasti siellä, missä listoja ei saatu täyteen tai muutoin runsaslukuisiksi, tulos jäi monin paikoin tavoitteesta. Yksi esimerkki on keskustalle perinteisesti vahva kaupunki Oulu, jossa puolue menetti niukasti ykköspaikkansa.
Onnistunut ehdokasasettelu vaikuttaa aina joukkueen fiilikseen, joka taas tuo positiivisen vireen kaikkeen tekemiseen. Siksi ehdokasasetteluun on tulevissa vaaleissa aivan ehdottoman tärkeää panostaa paljon.
Ehdokasasettelu ei kuitenkaan ollut helppoa millään puolueella. On yleismaailmallinen juttu, että sekä ehdokkaiden hankkijoita että ehdokkaaksi asettuvia on vähemmän. Jatkossa keskustassa pitäisi osata mennä rohkeammin myös oman porukan ulkopuolelle, ja kysyä mukaan sellaisia ihmisiä, jotka voisivat sopia ehdokkaiksi.
Suuriin kaupunkeihin pitää keskittyä enemmän
Keskustan tulevaisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, miten puolue kiinnittää huomiota suuriin kaupunkeihin. Yhdeksässä suurimmassa kapungissa asuu jo 40 prosenttia suomalaisista. Tulevaisuudessa niihin muuttaa entistä enemmän väkeä. On aivan selvää, ettei keskusta enää voi saada suurta vaalivoittoa vain maaseudun äänillä.
Jos haluamme vielä joskus ihan kärkipuolueeksi, meidän pitää petrata perinteisillä vahvoilla alueillamme, mutta ennen kaikkea siellä, missä kannatuksen saaminen on vaikeampaa. Keskusta sai ruuhka-Suomen suurimmissa kaupungeissa hienoisia tuloksen kohennuksia, mutta niissä riittää silti vielä paljon parannettavaa. Väestöpolitiikka ei ole mielipidekysymys, vaan tosiasia, joka on välttämätöntä ottaa huomioon.
On hyvä muistaa, ettei hyvän kannatuksen hankkiminen suurimmissa kaupungeissa ole mahdotonta. Tänä päivänä on vaikea kuvitella, että esimerkiksi vuoden 2003 eduskuntavaaleissa keskusta oli suurempi puolue Helsingissä kuin vasemmistoliitto. Myös esimerkiksi Olli Rehn sai Helsingissä hyvän tuloksen vuoden 2024 presidentinvaaleissa. Kun asiat osataan tehdä oikein, on meillä mahdollista ottaa isoja voittoja myös jatkossa.