Mitä tehdä käytöstä poistetuille hautakiville?

Mielipide

Löysin eräältä hautausmaalta kauniisti rivissä olevia yksinäisiä hautakiviä. Vainajien nimet olivat vielä hyvin näkyvissä, eivätkä ne olleet vielä kovin monia vuosikymmeniä vanhoja. Ihmettelin, miksi ne siinä olivat.

Otin selvää hylättyjen, käytöstä poistettujen hautakivien kohtalosta. Hautakivet olivat suurimmaksi osaksi niiden omaisten hautakiviä, jotka eivät enää halunneet maksaa hautapaikkaa. Hautapaikka pitää uusia 25 vuoden välein. Hautapaikan ajan umpeutuessa kaikkia omaisia ei enää tavoiteta, ja osa ei halua hautapaikasta enää maksaa.

Hautakivet on tehty luonnosta otetuista raaka-aineista. Kunnioittaisimme vanhoja perinteitä hankkimalla kierrätetyn kiven edesmenneiden haudoille. Niille, ketkä vielä haluavat tulla perinteisesti haudatuksi.

On tuhlausta ja eettisesti arveluttavaa käyttää vanhoja hautakiviä murskeena katujen kunnostuksessa, sillä niinkin tehdään. Edesmenneet sukulaisemme eivät varmaan halua, että heidän jälkeensä hautakiviä käytettäisiin muussa tarkoituksessa kuin hautakivinä.

Hautakivien kierrättäminen tuntuu tietenkin oudolta, ovathan siinä tunteet vahvasti mukana. Maailmalla kuitenkin eletään monin tavoin muutoksen tiellä. Toivottavati löydämme tähänkin asiaan kaikkia tyydyttävän ratkaisun.

Hautakivien löytäminen hylättynä hautausmaalta ei tuntunut hyvältä, ihmisten menneet elämät olivat siinä vain kylmästi rivissä.

Onneksi monet ihmiset haluavat, että heidän tuhkansa sirotellaan muuallekin kuin hautausmaalle.

Hautausmaat elävät niin kauan kun niitä hoidetaan ja ihmiset haluavat tulla haudatuiksi niille.

Käykäähän sukulaistenne haudoilla. Hautausmailla on oma pysähtynyt, levollinen ja voimaannuttava vaikutus meille kiireisille, elämän vauhtipyörässä juokseville  ihmisille. Elämän katoavaisuus   pysäyttäköön meidät miettimään, mikä elämässämme on tärkeintä.


Birgitta Wulf

Kerava

Ei kommentteja

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen