Metsä ja puu ovat Suomen uusiutuva nousun perusta
Nyt erityisesti tulee nähdä suomalaiset yksityismetsät ja suomalaisen puun monet mahdollisuudet Suomen uuden nousun ja tulevaisuuden perustekijänä. ”Suomi elää metsästä” oli tuttu teemalause 1970-luvun alussa. Nyt viisi vuosikymmentä myöhemmin metsien kasvu on tuotakin ajankohtaa voimakkaampaa.
Metsämme ovat aina mahdollistaneet eri vuosisatoina suomalaista vientiä talouden nousua aina uusin mahdollisuuksin. Onneksi suomalaisen metsän ja suomalaisen puun mahdollisuudet ovat nyt entistäkin monipuolisemmat ja runsaammat. Tämän sain havaita äskettäin Suomen Metsäyhdistyksen Vantaalla järjestämillä Metsäpäivillä.
”Uusi puu” oli keskeinen näyttelyjen ja esittelyjen teema. Aikanaan sitä oli suomalainen terva, mikä maailmalla mahdollisti valtameripurjehduksia ja löytöretkiäkin eri puolille maailmaa.
Nyt suomalainen puu tarjoaa yhä useampiin käyttötarkoituksiin monipuolisia ja uusia uusiutuvaan raaka-aineeseen perustuvia mahdollisuuksia korvaamaan uusiutumattomia ja keinotekoisia materiaaleja.
En ymmärrä erään suuren puunjalostusyhtiön johtajan mielipidettä suomalaisen sellupuun korkeasta kantohinnasta. Mielestäni metsänomistajilta puu lähtee aivan liian halvoilla hinnoilla ja kohtuuttoman korkealla 30 prosentin tai 34 prosentin veroilla puukaupoissa.
Nyt ainakin minulle on käynyt niin, että metsäkoneella tehdyssä hoitohakkuussa jouduin nettomaksajaksi kalliiden korjuukustannusten vuoksi!
Kun puun hinta niin energia- kuin kuitupuunakin on mielestäni liian alhainen, ja jos rahallista tuloa tulisikin, niin vero vie kolmanneksen. Ei ole ihme, että metsissämme hoitohakkuiden rästiä ja aikanaan tehtävät metsän uudistushakkuutkin myöhästyvät ja ikääntyvät metsät ovat alttiina tuhohyönteisille suuremmalla riskillä kuin kovassa kasvussa olevat hoidetut talousmetsät.
Jotta sekä hoito- että uudistushakkuut tehtäisiin ajoissa, olisi syytä puolittaa puun myyntivero, kuten oli viitisentoista vuotta sitten Vanhasen hallituksen aikana.
Poliittisista syistä tuo hyvä ja perustultu puun myyntiveron puolitus jäi valitettavasti väliaikaiseksi. Mitä silti tapahtui? Saiko verottaja omansa?
Kun puun myyntivero oli puolitettu, niin taloudellisen taantuman aikanakin puu liikkui ja puukauppa kävi ja ainakaan minun tiedossani ei ole tuolta ajalta ainuttakaan puunjalostuslaitosta tai sahaa, mikä olisi joutunut lopettamaan. Sahat ja tehtaat kävivät ja vientilaivatkin kulkivat, vaikka maassa oli taloudellinen taantuma.
Siksi pidän tarpeellisena puolittaa puukaupan veroprosentit, jotta metsät tulisivat hoidetuiksi ja uudistetuiksi ajallaan ja jatkuvan kasvatuksen metsänomistajatkin voisivat tehdä puukauppoja ilman kohtuuttoman korkeaa puun myyntiveroa, mikä on useimmille metsänomistajille tuntuvasti korkeampi kuin henkilökohtainen tulovero.
Miksi verottaja sai rahansa, vaikka puun myyntivero oli puolitettu? Syynä oli koko metsäklusterin toimintojen vilkastuminen ja rahan liikkuminen aluetalouksissa. Työtä ja toimeentuloa oli tarjolla ja Suomi pääsi koko EU:n alueen taantumasta muita maita nopeammin ja itse asiassa ilman vahinkoja uuteen nousuun.
Haluan suomalaista sellua jalostettavan tässä maassa sellaisiksi huipputuotteiksi, kuin sain viikonvaihteessa nähdä Vantaalla Metsäpäivillä.
Haluan suomalaisen vaneri- ja viiluteollisuuden jatkavan niin Äänekoskella kuin muuallakin, sillä vanerien käytön uusi tarve tulee, koska ne olisivat myös droonien ja muidenkin tulevien tarpeiden luonnollisinta ja ekologisinta materiaalia.
Suomi elää metsistä ja suomalaisella puulla pääsee pitkälle. Haluammeko nähdä eteenpäin ja toimia tulevaisuuden tekemiseksi?
Lauri Oinonen
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/