Matematiikka näkyväksi mediassa – matikkakummeja kouluihin
Olen käsittänyt, että Oulun yliopiston opiskelupaikoista kaksi kolmasosaa vaatisi lukion pitkän matematiikan. Ainakin menneinä vuosina pitkän matematiikan kirjoittaneita koko maassa oli vähemmän kuin sitä edellyttäviä opiskelupaikkoja.
Erityisesti teknillisestä tiedekunnasta on valitettu opiskelijapulasta. Siksi ihmettelen, ettei sieltä julkaistuissa uutisissa mainita koskaan matematiikkaa.
Kyberturvallisuuden professoria, Kimmo Halusta, haastatellaan, mutta hänen taustastaan ei kerrota, vaikka tietoturvakin on puhdasta matematiikkaa.
Mitä hävettävää on matematiikassa, kun edes matemaatikkotaustaisten tutkijoiden väitösuutisia ei aina julkaista paikallisissa lehdissä? Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa väitteli 14.10.2022 matematiikkaa opiskellut, filosofian maisteri, Henna Tiensuu. Uutista tuosta tilaisuudesta en löytänyt lehdistä.
Tiensuu ei ole ainut matemaatikko eikä edes ainut naismatemaatikko, joka on väitellyt Oulun yliopistossa tekniikasta. Yksi heistä, Susanna Pirttikangas, työskentelee edelleen teknillisessä tiedekunnassa.
Susannaa muistelen kiitollisuudella, sillä hän oli yksi niistä kahdestatoista toisen vuosikurssin opiskelijasta, jotka syksyllä 1993 aloittivat matemaattisten tieteiden laitoksen laskutuutoreina. Idea tuutorituvasta, laskupajasta, syntyi.
Tuutorituvan ja innostuneiden tuutorien avulla kalastelimme opiskelijoita matikan koukkuun.
Nuoret löysivät hyvin työllistäviä opiskelupaikkoja, tutkimuslaitokset ja yritykset matematiikkaa osaavia työntekijöitä ja mikä tärkeää, koulut saivat matemaattisten aineiden opettajia. Kysyntää oli koko maahan.
Opettajista oli kova pula silloin, kuten on nykyäänkin. Ihmettelen, ettei se huolestuta päättäjiä, vaikka matemaattisten aineiden opettajat ovat välttämätön resurssi koulutusketjussa.
Opiskelijat kehuivat laitoksen ilmapiiriä. Jopa tenttiin lukeminen oli kivaa tuutorituvassa. Laskupajaidea on levinnyt myös muualle yliopistoihin ja ainakin joihinkin lukioihin. Miksi ideaa ei kehitetä kouluihin? Eläköityneet mummit, papat ja kaikki, joilla on ylimääräistä aikaa, kannattaisi houkutella koulujen matikkakummeiksi.
Jos tarvitaan koulutusta, mukana voisi olla opettajiksi opiskelevia. Hyvää opetusharjoittelua se olisi heille. Tukea saa myös Facebookin matematiikkaryhmissä.
Suosittuja ryhmiä ovat Oulun yliopiston matematiikan alumnien perustamat ”Rakastan matematiikkaa” ja ”Matikka, fy/ke, kysy ja vastaa”.
Tuutorituvassa tutustuin kaikkiin opiskelijoihimme. Siksi tiedän, että Oulun yliopistosta valmistuneita (nais)matemaatikoita on monenlaisissa tehtävissä. Aikoinaan jo 60-luvulla opiskellut Armi o.s. Lauri meni Suomen pankkiin ja oli siellä sitten johtava neuvonantaja. Onkohan kansalla ollenkaan käsitystä siitä, miten monipuolisesti matemaatikot työllistyvät?
Yrittäjä Peter Vesterbacka haalii Suomeen opiskelijoita Aasiasta. Yksi sellainen lukiolainen oli Arto Nybergin ohjelmassa 23.10.
Hän kehui maksutonta koulutusta ja kertoi suorittavansa Suomessa myös jatkotutkinnon. Mäntän kaupunki maksaa asunnon vuokran. Nainen halusi kulttuurituottajaksi.
Kulttuurialalle riittäisi opiskelijoita Suomestakin, mutta matematiikkapohjaisille aloille ei. Pitäisikö suomalaisia lapsia ja nuoria alkaa innostamaan matematiikkaan ihan median avustuksella?
Liian moni ylioppilas jää ilman jatko-opiskelupaikkaa, kun ei panosta matemaattisiin aineisiin ja luulen, että juuri siksi, koska ei ole tarpeeksi tietoa.
Olen ehdottanut, että lehdille maksettaisiin yhteiskunnan varoista ylimääräistä matematiikkatukea matematiikkasivujen kehittämiseen.
Olen varma, että matematiikasta innostuttaisiin, jos sille annettaisiin edes murto-osa siitä palstatilasta, minkä urheilu ja muu kulttuuri saa. Nekään eivät pärjää ilman matematiikkaa.
Alli Huovinen
Matikkatäti