Maaseutu on Suomen veturi
Polttoaineiden hintojen nousu ja hintojen jääminen korkealle on Lapille kuin isku vyön alle. Juuri kun korona-aikana muuttoliikettä kaupungeilta maalaiskuntiin, polttoaineiden hinnat ovat saaneet varmasti monet perumaan muuttoaikeet tai odottamaan, mitä taloudessa tapahtuu.
On luotava järjestelmä, joka hyvittää polttoainekuluja alueellisesti. Joko polttoaineiden hintaa alentamalla tai polttoainekuluja korvaamalla, ehkä näitä kahta yhdistämällä.
Kyse ei ole pelkästään oikeudenmukaisuudesta, vaan Suomen ideasta.
Suomi on elänyt luonnonvaroistaan koko sen historian ajan. Ensin metsästyksestä ja keräilystä, sitten maataloudesta ja teollistumisen myötä metsävaroista. Jonkin aikaa luulimme, että Suomen tulevaisuus on elektroniikkateollisuudessa. Se osoittautui niin kilpailluksi ja nopeasti muuttuvaksi alaksi, että sen varaan ei voida tulevaisuutta perustaa.
Luonnonvarat ovat taas ovat paikkasidonnaisia, metsää tai malmeja ei voi viedä Kiinaan. Geologian tutkimuskeskus ilmoitti vastikään, että heidän tietämyksensä mukaan maailman mineraalit eivät riitä fossiilienergiasta luopumiseen. Se tarkoittaa, että akkumalmeista tulee kalliita, ja lisäksi tarvitaan bioenergiaa.
Nykyinen ”vihreä siirtymä” vaikuttaa ennemminkin sähkönsiniseltä siirtymältä. Kaikkialla lupaillaan yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista, kun vain siirrytään sähköautoihin. Jopa lämmityksessä kovimmat ”vihreät” puhuivat ilmeisen tosissaan, kuinka sähkö olisi pääasiallinen lämmitysmuoto.
Nyt ne puheet ovat kuivanneet. Jos Suomi aikoo hyödyntää luonnonvarojaan kestävästi ja tehokkaasti, on maaseudulla oltava asutusta ja luonnonvaroja on myös jalostettava Suomessa, eikä teknologisesti kehittynyt maa voi tyytyä vain eurooppalaisten raaka-ainevaraston rooliin.
Suomella ei ole muita vaihtoehtoja kuin tukeutua vahvuuksiinsa, eli luonnonvaroihinsa, jotka sijaitsevat valitettavasti Kehä 3:n ulkopuolella. Esimerkiksi helsinkiläisten Tallinna-tunnelia fiksumpaa olisi puhua pohjoisen tiestöstä ja rautatieyhteyksien laajentamisesta.
Vihreässä ajattelussakin tulee tehdä suunnanmuutos, nykyinen politiikkahan on ollut lähinnä kaupunkilaisten omantunnon puhdistamista maalaisten polttoainekustannuksia nostamalla.
Akseli Erkkilä, Kittilä