Lukijalta: Uudistusvelka kasvaa korkoa korolle – aika lyhentää sitä
Paljon puhutaan valtionvelasta sekä rakennusten ja infran korjausvelasta. Vähemmän kuulee puhetta uudistusvelasta. Sitä on kertynyt, kun maailman muutoksiin ei ole vastattu, saati hyödynnetty niitä riittävästi.
Suomen nousu 60 vuodessa sodanjälkeisestä vähävaraisuudesta 2000-luvun vauraaksi yhteiskunnaksi on menestystarina. Maa rakennettiin uudelleen. Meillä oli – presidentti Kekkosta lainaten – malttia vaurastua.
Samalla jäimme menestyksen vangiksi. Työmarkkinat, verotus, julkinen talous, eläkejärjestelmä ja tulonsiirrot toimivat pitkälle samalla mallilla kuin 1900-luvun lopulla.
Menestys sokaisi. Maailman muuttuessa välttämättömät uudistukset jäivät tekemättä.
Samanaikaisesti uudistusvelan kasvun kanssa Suomen väestöpyramidi on kääntynyt päälaelleen, kasvu taloudesta kadonnut, kilpailu kansainväistynyt, syntyvyys romahtanut sekä Suomi siirtynyt YYA-ajasta EU- ja Nato-aikaan.
Uudistusvelassa on rahavelan tapaan korkoa korolle -efekti. Mitä pidemmälle uudistuksia lykätään, sitä vaikeampia ja raskaampia ne ovat. Uudistusvelan korkoa korolle -efektin välttämiseksi tulee koko ajan uudistaa yhteiskuntaa tavalla, joka vastaa tulevaisuuden tarpeisiin ja on ihmisille ymmärrettävä.
Toki uudistuksiakin on tehty ja uudistusvelkaa lyhennetty. Esimerkiksi Sipilän Juhan johtama hallitus on tästä rohkaiseva esimerkki. Tänään tarvitaan kuitenkin tämän päivän keinot.
Uudistusvelkaan on syytä herätä. Uudistusvelan kasvu on käännettävä sen lyhentämiseen. Se on tie, jolla Suomi kääntyy uuteen nousuun.
Petri Roininen
keskustan kasvuryhmän puheenjohtaja
Vantaan keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/