Lukijalta: Puuvoimaa, vahvinta perusvoimaamme, on syytä edelleen kehittää
Perusvoimaksi voimme laskea ne energian lajit, joista saamme vuosittain tasaisen riittävästi, esimerkiksi vähintään kymmenen prosenttia koko energian tarpeestamme.
Tämän päivän ilmastokamppailussa uusiutuvan energian perusvoimaksi mielletään usein kolmikko tuulivoima, aurinkovoima ja maalämpö. Ajatus on hieman harhaantunut. Tilastokeskus kertoo, että tämä kolmikko ei tuota perusvoimaa, riittävästi prosenteissa.
Sen sijaan metsät ovat aina tuottaneet perusvoimaa. Niistä saimme sata vuotta sitten valtaosan energiaamme. Sitten öljy aloitti nousunsa. Se ohitti metsäenergian 1964. Molemmat olivat silloin perusvoimaa 39 prosentilla.
Öljyvoima nousi aina 61 prosenttiin vuonna 1973. Metsäenergia painui syvimmillään alle 15 prosentin vuonna 1977.
Perusvoiman osasten muutos käynnistyi vuoden 1973 jälkeisestä Lähi-idän öljykriisistä. Kriisi huoletti päättäjiämme. Mistä saamme talvella lämpöä ja sähköä, jos maailmanpolitiikan uusi kriisi pysäyttää tuontiöljyn?
Kansanedustajat antoivat toimeksiannon Valtion polttoainekeskukselle (Vapolle): kehittäkää turvevoima uudelleen. Tänään toimeksianto on päinvastainen: luopukaa polttoturpeesta.
Metsäenergialle nimitettiin 1978 Metsäntutkimuslaitoksen professori Olavi Huikarin vetämä energiametsätoimikunta. Sen tehtäväksi tuli suunnitella uudentyyppinen, kotimainen puuvoima ulkomaisen fossiilivoiman vaihtoehdoksi.
Metsähakkeeseen pohjaavat sähkön ja kaukolämmön yhteisvoimalat syntyivät. Sellutehtaat kehittivät puuenergialle uuden teknologian.
Puuvoima lähti nousuun. Merkkivuodeksi tuli 2012, kun puu kiri kiinni öljyn. Saimme silloin molemmista 24 prosenttia. Sittemmin puuvoima on vahvistanut etumatkaansa.
Tilastokeskuksen tuoreimman tilaston mukaan vuoden 2024 kolmella alkuneljänneksellä saimme puusta 28,3 prosenttia. Öljyllä lukema oli 18,7. Ydinvoimaa oli 25,7 prosenttia.
Turvevoima kävi parhaimmillaan 7,0 prosentissa vuonna 2007. Sittemmin turpeen käyttö on hiipunut. Vuoden 2024 kolmella neljänneksellä saimme siitä enää 1,4 prosenttia.
Tuulivoima nousee tänään suhteellisesti nopeimmin. Saimme siitä 4,7 prosenttia koko energiastamme. Aurinkosähkö on alle prosentin sarjassa. Maalämpöä ei edes tilastoida tällä nimellä. Kyseessähän on vain tehokas muunnos sähkön käytössä.
Tuulivoiman kanssa hivenen samaa tahtia on noussut tuontisähkö. Sen osuus oli 1,4 prosenttia. Koska tuulisähköä ei voi varastoida, joudumme tuomaan varmuussähköä yhä enemmän ulkomailta.
Kiusalliseksi kuvion tekee kansantalous. Kun olemme taantumassa, joudumme ostamaan tuontisähkön ulkomaan lisävelalla. Ja onhan ydinvoimalan uraanikin ostettava ulkomailta.
Tuuli on osa uusiutuvan energian valikoimaa, ja sitä kuuluu kehittää. Mutta tuulivoima ei ole vielä perusvoimaa.
Tilastokeskukseen pohjaten kokonaiskuvamme perusvoimasta on selvä. Metsäenergialla on siinä edelleen leijonanosa. Vahvinta kotimaista, jo yli neljännesvuosisadan kasvuaan jatkanutta puuvoimaa on syytä edelleen kehittää.
Veli Pohjonen
maatalous- ja metsätieteiden tohtori
metsänhoitotieteen dosentti Helsingin yliopistossa
metsätalouden energiatuotannon emeritusprofesssori Joensuun yliopistossa
Kuusamo
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/