Lukijalta: Ovatko maankäyttösektorin hiilinielut romahtaneet?
Jo parin vuoden ajan johtavat mediat ovat otsikoineet, että metsien hiilinielut ovat romahtaneet. Syyksi on selitetty liialliset hakkuut. On jopa kevyesti ja enempää ajattelematta heitetty, että ”kaikki hakkuut pitäisi lopettaa”. Onko todella näin? Tarkka perehtyminen asiaan avaa toisenlaisen näkymän.
Katsottakoon ensin isoa kuvaa: sadassa vuodessa Suomen puuston määrä on kaksinkertaistunut. Tärkeimmät syyt ovat järkiperäinen metsänhoito ja ilmaston lämpeneminen. Metsä-alueiden maaperän hiilivarasto on tuona aikana puolitoistakertaistunut. Monelle meistä on yllättävä tieto, että metsien maaperä sitoo enemmän hiiltä kuin puusto.
Kuten uusimpiin uutisiin liitetystä kuviosta tarkkaan katsomalla näkee, suurin päästölähde on ollut suometsissä eli joskus ojitetuissa turvepohjaisissa metsissä. Näistä metsistä tulee ilmastopäästöjä 12 miljoonaa CO2–ekv tonnia. Vielä viisi vuotta sitten nämä suometsät olivat Luken tuottamien virallisten tietojen mukaan hiilinieluja. Turvemetsien menetetyn hiilinielun suuruus on siis laskennallisesti luokkaa 15–16 milj CO2 ekv tonnia. Tämä on paljon otsikoitu ”romahdus”. Lisäksi tilanteeseen on muita syitä, mm. se, että ikääntyessään Pohjois-Suomen mäntymetsät kasvavat hitaammin.
Selitys suometsien kohdalla on siinä, että sekä suometsien päästöjen mittaustapaa että laskentamallia on teknisesti korjattu. Tarkkaan sanoen Luke on korjannut ojitettujen suometsien hiilitasetta todenmukaisemmaksi. Kun ilmasto lämpenee, kasvukausi pitenee ja turvemaiden kasvihuonekaasuja vapauttavat prosessit toimivat pitempään. Nielujen otsikoitu ”romahdus” tarkoittaa siis mittaus- ja laskentatavan muutosta. Tämä on asia, josta tutkijoiden olisi tullut täsmällisemmin kertoa.
Asiassa on epävarmuutta enemmän kuin kerrotaan. Jokainen suo on yksilöllinen. Erään tiedon mukaan Suomessa olisi 103 erilaista suotyyppiä. Kovin avoimesti ei ole kerrottu, että pitkään tiedot ojitettujen soiden kasvihuonekaasupäästöistä perustuivat vain yhden suon mittaustuloksiin. Ja edelleenkin yleistetyt mittaustiedot perustuvat muutaman harvan suon mittaustuloksiin.
Kasvihuonekaasujen laskennassa otetaan huomioon vain ojitetut suot, jotka ihminen on ottanut osaksi taloussysteemiä. Luonnontilaiset ojittamattomat suot sitovat yhä hiiltä, mutta niitä ei oteta mukaan ilmastolaskelmiin. Kuten oikein ja loogista onkin. Ero pitäisi ymmärtää ja hyväksyä.
Kun tapahtunutta ei ole selkeästi kerrottu, saattaa Ilmastopaneelikin ilmeisen tosissaan luulla, että ongelma johtuisi liikahakkuista. Ilmastopaneeli jättää kuitenkin kertomatta, että hakkuiden rajoittaminen vaikkapa 10 miljoonalla kuutiometrillä on erittäin tehoton tapa torjua ilmastonmuutosta. Miten hakkuita rajoitettaisiin ja kenen metsissä?
Tehokkainta olisi nostaa vedenpinnan tasoa ojitetuissa suometsissä. Se tapahtuisi yksinkertaisesti tukkimalla ojia. Muita keinoja olisi puutuotteiden käyttöiän pidentäminen ja puurakentaminen. Ennustaa voi, että pitkällä tähtäimellä tehokkainta on sitoa hiiltä maaperään: metsissä, pelloilla, soilla. Tähän on luotava taloudellisia kannustimia.
Kun uusien mittaustietojen ja uusien laskentatapojen avulla takaisinlasketaan edellisten vuosien hiilitasetta, saadaan ”käänne” johonkin aiempaan vuoteen. Esimerkiksi vuoteen 2021. Olisi kuitenkin valaisevampaa vertailla eri laskentaoletuksilla saatavia tuloksia.
Huolestuttavaa on uusimman tutkimuksen tieto puiden latvusten pienentymisestä. Kun latvus on pieni, putoaa puusta vähemmän kariketta ja maaperän hiilivarasto alkaa vähetä. Tieto latvusten pienentymisestä vaikuttaa odotusten vastaiselta, koska kasvukausi on kuitenkin pidentynyt ja harvennushakkuissa puita on jätetty liiankin väljään asentoon. Mistä puiden latvusten pienentyminen johtuu?
Metsäpinta-alat ovat niin suuria, että pienikin muutos biomassakertoimessa vaikuttaa.
Moraalinen ongelma koko asiassa on, että kansalaisten enemmistö jatkaa fossiilienergiaan perustuvassa elämänmuodossa tinkimättä yhtään mistään, samalla kun luodaan kuvaa, että metsät olisivat asiassa se suuri pahis.
Elleivät puolueet selvitä itselleen, miten hiilitaseet lasketaan, ne eivät kykene järkevään ilmastopolitiikkaan.
Juha Kuisma
Lempäälä
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/