Lukijalta: Datatalouden tiekartta ei ole maasto
Pääministeri Petteri Orpo nimesi 18. kesäkuuta Veli-Matti Mattilan laatimaan kansallisen tiekartan talven ja kesän aikana paljon keskustelua aiheuttaneista datakeskuksista. Tämä on tärkeä aloite, joka toivottavasti johtaa käytännön toimiin datakeskuksien aseman tunnistamiseksi ja vahvistamiseksi.
Selvitystyötä ei ole vielä aloitettu, mutta pidämme jo nyt mahdollisena sitä, että yksi keskeinen kysymys saattaa jäädä selvitystyössä katveeseen: datakeskusten välisten teknologisten erojen tunnistaminen. Kaikki datakeskukset eivät ole samanlaisia – eivät rakenteellisesti, eivätkä vaikutuksiltaan Suomen sähköjärjestelmään.
Tiekartta ei ole maasto, jonka vuoksi on tärkeää, että selvitystyössä ei piirretä yleisluontoista kuvaa datakeskuksista yhtenä massana, vaan ymmärretään maastossa jo toimivien, joustavien datakeskusten rooli. Muuten kartassa voi olla virheitä – ja reitti energiasiirtymän vauhdittamiseksi mutkistuu tarpeettomasti.
Niin sanotut joustavat datakeskukset eivät ole passiivisia sähkösyöppöjä, vaan parhaimmillaan proaktiivisia modernin energiainfrastruktuurin osia. Ne voivat toimia tehokkaina sähköverkon vakauttajina, vähäpäästöisen energiantuotannon kasvun kiihdyttäjinä, hallittavina kulutusjoustoresursseina ja kaukolämmön tuotannon sähköistäjinä.
Mikäli tiekartassa keskitytään yksinomaan datakeskusten määrään, suuruuteen, työllisyysvaikutuksiin tai toiminnan luonteeseen, eikä niiden käyttäytymiseroja energiaverkon osana tarkastella, vaarana on hukata suuri mahdollisuus – ja samalla saatetaan tehdä nurinkurisia johtopäätöksiä esimerkiksi datakeskusten sähköverotuksen ja ohjauskeinojen osalta.
Suomen kansallinen sähköntuotantoprofiili on muuttunut viime vuosien aikana yhä olosuhderiippuvaisemmaksi epäjatkuvan tuotannon osuuden kasvaessa merkittävästi. Tämä kasvattaa luontaisesti sähkön hintavaihtelua, koska tuotanto liikkuu olosuhteiden mukaan.
Niin sanotut tilattomat laskentaprosessit ovat sähkömarkkinoiden kannalta tässä mielessä ihanteellisia, koska toiminta on luontaisesti hintaherkkää ja sähkönkulutuksen säätö tapahtuu portaattomasti sekunneissa suurkulutuksen mittakaavoissa.
Joustavat datakeskukset mukautuvat nopeasti sähkön hintaan ja saatavuuteen, mutta lisäksi niiden kulutusprofiili on tarkoin ulkopuolisten toimijoiden arvioitavissa. Tämä tarkoittaa, että ne voivat lisätä kulutustaan reaaliajassa silloin, kun sähköä on tarjolla paljon – esimerkiksi tuulisena kesäpäivänä – ja vähentää kulutustaan heti, kun sähkön hinta nousee esimerkiksi tuotannon vähentyessä. Tällainen ennustettava kysyntäjousto tasaa hintapiikkejä, hyödyttää muita sähkönkäyttäjiä, tukee sähköntuottajia ja parantaa sähköverkon vakautta.
Lisäksi joustavat datakeskukset voivat parantaa energiatehokkuutta ja puhdasta siirtymää hyödyntämällä laskennan tuloksena syntyvän hukkalämmön esimerkiksi kaukolämpöverkoissa. Tämä tukee Suomen ilmastotavoitteita, vähentää energiahukkaa ja tehostaa kaukolämpötuotantoa. Joustavien datakeskusten luoma vakaa peruskysyntä luo myös pohjan sähkön hinnalle, mikä parantaa vähäpäästöisen sähköntuotannon takaisinmaksuaikoja, houkuttelee lisää energiainvestointeja Suomeen ja saattaa parhaimmillaan tarjota kriittistä rahoituspuskuria energiainvestointien eri vaiheissa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra puuhaa parhaillaan datakeskusten sähköveron korotusta. Tämän ehdotuksen ongelma ei ole yksin sen ilmeisissä vaikutuksissa, vaan siinä, että se kohtelee kaikkia datakeskuksia yhtenä massana – riippumatta siitä, onko kyse joustamattomasta “peruskuormasta” vai joustavasta, sähkömarkkinoita tukevasta kulutuksesta. Verotuksella ei vain kerätä euroja valtion kirstuun, vaan se myös lähettää signaaleja esimerkiksi siitä, millainen toiminta on haluttavaa.
Kansallista datatalouden tiekarttaa laadittaessa on tarjolla poikkeuksellinen tilaisuus tunnistaa joustavien datakeskusten laajat mahdollisuudet – ei vain datatalouden osana, vaan osana energiasiirtymää, energiaomavaraisuutta ja kilpailukykyistä sähköntuotantoa.
Thomas Brand, tutkimusjohtaja, Coinmotion Oy
Jaakko Kaijala, hallituksen puheenjohtaja, Nordblock Oy
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/