Keskustan saavutukset jäävät kannattajilta pimentoon – puheet apupuolueesta ovat täyttä roskaa
Olen rivikannattajana jo pitkään hämmästellyt kannatusmittausten vaihteluita ja keskustan vaatimatonta kannatusta. Galluplukemat eivät korreloi mitenkään tehdyn politiikan kanssa.
Me emme voi tietää kannatuskyselyiden taustatekijöitä. Sitä pitäisi oikeastaan kysyä kyseisiltä äänestäjiltä itseltään. Miksi nämä ovat lakanneet kannattamasta keskustaa?
Niin, miksi? Mahdollisia syitä voi tietysti arvailla. Viimeksi kuluneen kuukauden osalta kannatukseen vaikuttanevat esimerkiksi hallituksen tekemä budjettiriihi sekä inflaation seurauksena kohonneet hinnat.
Ehkä jotkut keskustan kannattajat ovat tehneet pikaisia johtopäätöksiä tämän hetken talouden tilanteesta. Rankaisevatko äänestäjät keskustaa hintojen noususta? Se on minusta kohtuutonta. Inflaatiolle Suomi ei yksin mahda mitään, mutta sen seurauksia voi lievittää kansalaisille.
Keskusta on pärjännyt varsin hyvin tässä hallituksessa. Keskustan onnistumisia ovat mm. sote, perhepolitiikka, hävittäjähankinnat, aluepolitiikan vahvistaminen. On ratkottu koronakriisiä ja viety Suomi kohti Natoa.
Myös maatalouden eteen on tehty töitä muun muassa EU:lta saadulla kompensaatiorahoituksella sekä keskustan varmistamalla rahoituksella. Yritysten verotus ei ole kiristynyt koko hallituskauden aikana, vaikka hallituksen muut puolueet olisivat niin halunneet.
Jokainen politiikan sisältöä ymmärtävä tajuaa, että keskusta on saanut aikaan huomattavan paljon. Jostakin syystä nämä saavutukset jäävät kannattajilta näkemättä.
Kaikki ”apupuolue”-puheet ovat mielestäni täyttä roskaa. Ne lähinnä halventavat keskustan tekemää työtä. Ovatko keskustan kannattajat niin hyväuskoisia, että heihin uppoavat opposition virheväitteet?
Valtio on suuresti velkaantunut – kyllä. Syitä siihen ovat koronakriisi, Venäjän hyökkäyssota, maailmanmarkkinoiden häiriintynyt toiminta sekä energiakriisi. Velkaa on otettu, mutta se on mennyt paljolti kotitalouksien ja yritysten tukemiseen.
Ilman valtion velkaantumista ja tukea koronan aiheuttama sulku olisi kaatanut useita yrityksiä, aiheuttanut konkurssiaallon ja massatyöttömyyden. Talouden pysähtymisestä olisi aiheutunut sosiaalisia ja yhteiskunnallisia haitallisesti seurauksia. Olisiko tämä skenaario ollut jonkun mielestä parempi vaihtoehto?
Puolustusbudjettia on lisätty voimakkaasti jo ennen Ukrainan sotaa. Maanpuolustukseen on satsattu miljardeja. Lisäksi tämän hallituskauden aikana on korotettu sosiaalietuuksia, nostettu pienimpiä eläkkeitä sekä perusturvaa ja tukea kohdennettu kaikkein köyhimmille.
Olisiko nämä menolisäykset pitänyt jättää tekemättä?
Viimeisin budjettiriihi panostaa erityisesti sähkölämmitteisten omakotitaloasujiin, korkeista energian hinnoista kärsiviin sekä lapsiperheisiin. Keskustan ajama ylimääräinen lapsilisä joulukuulle sai mediassa nuivan vastaanoton. Sitä halveksuttiin ”vaalitemppuna”. Ehkä monilta äänestäjiltä jäi tämän takia näkemättä, että keskusta oikeasti ajoi tärkeän korotuksen läpi.
On totta, viimeisin budjettiriihi lisää valtion velkaa edelleen. Suomi ei siitä kuitenkaan mene konkurssiin: valtio kestää velkaantumista paremmin kuin esimerkiksi kotitaloudet. Talous on joka tapauksessa tulevaisuudessa nostettava jaloilleen. Olen vakuuttunut, että keskusta pystyy myös jatkossa nostamaan maamme talouden.
Sitä voi keskustella, onko hallitus luottanut liikaa asioiden hoitamiseen budjetoinnilla ja velalla. Onko ehkä liiankin. Keskusta olisi varmaan ollut valmis tiukempaankin talouskuriin. Toisaalta koronan aiheuttamia vaurioita pyritty korjaamaan ja varmistettu, että kaikki suomalaiset pysyvät mukana kiihtyvän inflaationkin oloissa.
Oppositio on minusta ollut todella hampaaton. En voi ymmärtää, jos jotkut kannattajat siirtyvät keskustasta perussuomalaisiin. Perussuomalaisten puheet ovat tyhjää täynnä, sillä eivät osanneet tehdä edes kunnollista varjobudjettia. Luvut ovat päin honkia.
Jos joku luottaa persuihin talouspuolueena, niin metsään menee.
Kokoomuksenkaan vaihtoehto oppositiossa ei vakuuta. Kokoomus ajaa tuttuun tyyliinsä veronalennuksia ja on puolestaan vastustanut tämän hallituksen tekemiä uudistuksia, muun muassa keskustan ajamia korkeakoulujen aloituspaikkoja sekä alueellista opintolainahyvitystä. Maakunnissa on tiedossa kylmää kyytiä, kun seuraava hallitus aloittaa.
Loppujen lopuksi politiikkaa tehdään kansalaisia ja äänestäjiä varten – ei gallupeita. Keskusta pystyy ajamaan tavoitteitaan, mikäli puoleella on kannatusta. Ja jos ihmiset eivät anna ääntään puolueelle, niin se on lopulta heidän oma valintansa – ja seuraukset myös.
Sitä saa mitä tilaa.
Tuukka Hahl