Kärnälle pienestä lottovoitosta!
Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) antoi isällisiä ohjeita minulle siitä, miten minun olisi toimittava EU:n elvytyspaketin suhteen. Kiitän terveisistä.
Ensiksikin, en ole missään kirjoituksissani tai puheissani moittinut monivuotisten rahoituskehysten (MFF) antia Suomen maataloudelle tai ylipäänsä Suomen menestymistä asiassa. EP:n parlamenttiryhmässäni sanoin, että tutkimus- ja kehittämisrahoituksen leikkaukset eivät innosta.
Mutta elvytyspaketista, jonka Kärnä sanoo olevan ”pieni lottovoitto Suomelle”, olen hänen kanssaan eri mieltä.
Olen sanonut ja kirjoittanut, ettei se hyvä, että Suomen maatalous- ja maaseuturahoitus pystyttiin pitämään seuraavat seitsemän vuotta samalla tasolla kuin taakse jääneiden seitsemän vuoden aikana, muuta elvytyspakettia Suomelle hyväksi.
Elvytyspaketti venyttelee juridiikkaan rajoja niin kuin eurooppaoikeuden professorit Leino-Sandberg ja Raitio sekä työelämäprofessori Vihriälä ovat sanoneet.
Perussopimusten kirjaimen mukaan velkaa ei pitänyt ottaa eikä toisten törsäilyjen pitänyt koskaan kaatua toisten maiden maksettavaksi.
Vaikka nuo ”joustot” hyväksyttäisiinkin, niin elvytyspaketti nakertaa taloudellista moraalia. Se merkitsee ensimmäistä askelta kohti tulonsiirtounionia ja integraation syventämistä sekä verotusoikeuden antamista asteittain unionille.
Olen vahvasti sitä mieltä, että Euroopassa pitää elvyttää järjellisen lisävelankin kustatannuksella. Mutta päävastuun tulee olle jäsenmailla.
Olen aina kannattanut Suomen reilua jäsenyyttä EU:ssa. Nytkin kannatan EU:n yhteisiä elvytystoimia, suuriakin. Mutta niiden tulisi olla pääpiirteissään lainoja eikä avustuksia, lahjoja!
Huippukokouksen päätöksellä Suomen vastuut avustuspaketista ovat 6,6 miljardia euroa ja saanto 3,2 miljardia, sisältäen osan myös muun muassa maaseudun ympäristö- ja ilmastorahoitusta. Nettona maksamme 3,4 miljardia enemmän kuin saamme! Lainamuotoisesta tuesta vastuumme ovat noin 6 miljardia euroa.
Komissio arvioi äsken, että koronasta elpyminen tulee olemaan Suomessa koko EU:n hitainta.
Italiassakin se olisi nopeampaa. Nyt kuitenkin Italialle huippukokous esittää suoraa avustusta, lahjaa, 82 miljardia euroa.
Suomi joutuu ottamaan vastuulleen siitä 1,79% eli pitkälti toista miljardia euroa. Siis enemmän kuin on Suomen tavaraviennin arvo Italiaan vuodessa!
EU osoitti jo aikaisemmin koronasta eniten kärsineille 540 miljardin euron hätäapupaketin. Se ei ole juurikaan kelvannut. Miksi? Se on lainamuotoista tukea!
Vaikka Kärnä siis pitää elvytyspakettia ”pienenä lottovoittona Suomelle”, en kuitenkaan toimi hänen ohjeiden mukaisesti.
Äänestin torstaina Euroopan parlamentissa rahoituskehysten puolesta, mutta vastustin suunnitelmia valtavasta lahjapaketista, josta Suomi vastuut ovat miljardeja, miljardeja suuremmat kuin saannot.
Ymmärrän, että keskusta hallituspuolueena voi tukea rahoituskehysten (budjetti) ohella myös elvytyspakettia. Hyväksyn tietysti sen.
Samalla tavalla toivon, että mahdollisimman monet keskustalaiset voivat hyväksyä sen, että minä meppinä olen edellä kertomallani kannalla.
Mauri Pekkarinen
Euroopan parlamentin jäsen
