Aluevaltuustoista ei saa tulla kumileimasimia
Jos kunnassa valmistellaan kouluverkkoselvitys, sen käsittelee ja siitä päättää lopulta kunnanvaltuusto. Mikäli kouluverkkoselvityksen pohjalta ilmenee tarve lakkauttaa yksittäinen koulu, tuon asian käsittelee ja asiasta päättää viime kädessä kunnassa edelleen kunnanvaltuusto.
Esimerkissä duaalisesta johtamismallin poliittista johtamista edustaa kunnanvaltuusto ja ammattijohtamista edustaa asiaa valmisteleva viranhaltija.
Pohjois-Karjalan palveluverkkoa koskevassa asiakirjassa on maininta sivulla 54: ”Palveluverkko on dynaaminen niin, että alueen väestön palvelutarpeen muuttuessa myös palvelut muuttuvat. Aluevaltuuston hyväksymän palveluverkkosuunnitelman mukaisista toiminnan muutoksista päättää toimiva johto hallintosäännön mukaisesti.”
Tuolla asiakirjaan tehdyn kirjauksen nojalla ei oikein auttaisi tehdä viranhaltijapäätöksiä, sillä johdolle delegoidusta vallasta taas tulee tehdä erillinen päätös hallintosäännön kohdan 3 mukaisesti: ”Toimivallan siirtoa koskevasta asiasta on tehtävä nimenomainen päätös.”
Kun toimivaltaa ei ole osoitettu aluehallitukselle tai muulle toimielimelle taikka viranhaltijalle, aluevaltuuston tulee käyttää asiassa päätösvaltaa lain nojalla.
Hyvinvointialueesta annetun lain 22 §:n 1 momentin mukaan Hyvinvointialueella on aluevaltuusto, joka vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää hyvinvointialueen päätösvaltaa.
Vaikka laki korostaa aluevaltuuston roolia, käytäntö on toisin. Virkamiesjohdolle on päätynyt liikaa valtaa ja aluevaltuutetut saavat lukea lehdestä yhteistoiminnallisista keskusteluista tai terveyskeskusten palvelujen merkittävistä sisällöllisistä muutoksista. Sanon suoraan, että näin asia ei saa olla.
Aluevaltuustojen tehtävä ei saa olla kumileimasin ja päätöksien sivustaseuraaja. Johtamisen duaalisuus ei ole nyt Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella symmetriassa.
Pohjois-Karjalan aluevaltuuston tulisi toimia palveluverkon toimeenpanosuunnitelmista päättämisen suhteen samaan tapaan kuin yksittäinen kunta toimii kunnassa yksittäisen koulun suhteen.
Suomen Keskusta on keskeisin syy siihen, että Suomeen saatiin sote-uudistus.
Tässä olisi työsarkaa vahvalle kansanvaltaisuutta puolustavalle keskustalle. Hallintosääntöjä tullaan päivittämään eri puolilla Suomea taajaan.
Se puolue, mikä on hereillä omien tavoitteidensa kanssa, on varmasti vahvemmilla tuossa työssä kuin se puolue, mikä on ajatuksissaan hajanainen tai ajattelussaan vaiheessa.
Suomen Keskusta on keskeisin syy siihen, että Suomeen saatiin sote-uudistus. Hyvinvointialueet eivät kuitenkaan tulleet valmiiksi sillä, että pidettiin vaalit ja vastuu sotepalveluiden järjestämisestä siirtyi hyvinvointialueille.
Suomen Keskustan tulee edelleen olla kuskin paikalla muutoksessa. Annika Saarikon johtaman keskustan tulee selkeämmin asettaa uusia tavoitteita uudistuksen käytännön sisällölle hyvinvointialueilla.
Esimerkiksi hyvinvointialueiden hallintosäännöt tarjoavat monta sudenkuoppaa joihin luottamushenkilöt voivat langeta.
Toinen keskeinen kansanvaltainen tehtävä Suomen Keskustalle voisi olla miettiä valtakunnallinen kestävä ratkaisu hyvinvointialueiden työntekijöiden vaalikelpoisuuteen aluehallituksiin.
Tuo asia pitäisi hoitaa kuntoon vuonna 2024, sillä 2025 on jo edessä uudet aluevaalit.
Julkisen talouden tila, demografinen kriisi ja henkilöstön saatavuuden haasteet ovat valtakunnallisia ilmiöitä, mitkä näkyvät erityisen selvästi Pohjois-Karjalassa.
Hyvinvointialueen autonomian säilyttäminen on yhteisenä koettu tavoite Pohjois-Karjalassa.
Vaikea nykytilanne ja suuret tulevaisuuden haasteet eivät saa olla peruste huonolle hallinnolle. Pohjois-Karjalassa hyvinvointialue selkeästi vielä hiukan kipuilee suhteessaan kuntiin.
Satoja vuosia vanhoja kuntarajoja on koetettu hävittää päättäjien mielistä ja kuntia on myös laiminlyöty keskeisinä hyvinvointialueen yhteistyötahoina.