Östersundomiin puinen koti 70 000 asukkaalle

Pääkaupunkiseudulle tarvitaan uusia asuntoja hillitsemään asumisen hinnan nousua.

Viime vuosina Helsingin seudulle on muuttanut noin 9 000 uutta asukasta vuosittain. Valtaosa kaupungin kasvusta perustuu maahanmuuttoon, jonka osuus on kasvanut viime vuosina.

Uusien asuntojen saaminen on kuumentanut tunteita, kun asunnoille pyritään löytämään tilaa kaupungista.

Keskuspuiston laitojen parturointi asuntotuotantoon on karmein esimerkki siitä, miten vihreiden ja kokoomuksen johdolla kaupunkia asutetaan.

Myös Malmin tärkeää lentokenttää yritetään valjastaa asuntotuotantoon.

Esityksestäni hallitus päätti rahoittaa Raide-Jokerin, jonka varrelle Helsinkiin syntyy noin 30 000 uutta asuntoa. Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa sujuvoitetaan kaavoitusta, rakentamista ja luvitusta.

Östersundomin alue siirtyi Sipoon osakuntaliitoksen yhteydessä osaksi Helsinkiä vuonna 2009. Yleiskaavaehdotuksen mukaan alueella voi asua 70 000 uutta asukasta vuonna 2060.

Vaikka alue on ollut pitkään Helsingin hallinnassa, ei alueelle ole syntynyt vielä merkittävästi uusia asuntoja.

Jotta Keskuspuiston ja Malmin lentokentän kaltaiset arvokkaat kohteet voitaisiin säilyttää, tulisi Helsingin rakentamisen painopiste siirtää Östersundomiin. Alue tulisi kaavoituksessa määritellä puurakentamisen kaupunginosaksi.

Kokonaisen kaupunginosan rakentaminen puusta olisi merkittävä ilmastoteko. Massiivipuusta rakennettuun kerrostaloon sitoutuu hiiltä noin 3 500 kiloa asukasta kohden.

Jos kaikki 70 000 uutta asukasta asuisivat puukerrostaloissa, se sitoisi karkean arvion mukaan 245 000 tonnia hiiltä. Vastaavaa rakennettua hiilinielukohdetta on vaikea kuvitella.

Puusta rakennettu Östersundom olisi myös merkittävä nähtävyys maailmalla.

Puukaupunginosa ylittäisi myös kansainvälisen uutiskynnyksen, ja toimisi samalla näyteikkunana suomalaiselle puurakentamiselle.