Sipilä Pohjois-Savossa: Eheys on yhteiskunnan paras perusta

– Puolueen omien arvojen esillä pitäminen korostuu tässä epävarmuuden ajassa, totesi pääministeri Juha Sipilä keskustan Pohjois-Savon piirin 110-vuotisjuhlaseminaarissa.

Sipilä kuvasi puolueen historian ja vuosisadan varrella tehtyjen valintojen kautta sitä, kuinka keskustassa on aina valittu demokratian tie.

Sanan- ja kokoontumisvapaus sekä muut oikeudet säilyvät yhteiskunnassa jatkossakin. Sipilä toivoi, ettei näitä vapauksia ja oikeuksia käytetä väärin.

– Eheys on yhteiskunnan paras perusta, hän sanoi.

Arvot nousivat keskeiseksi puheenaiheeksi Kuopiossa järjestetyssä juhlaseminaarissa, jossa Sipilän lisäksi keskustelijoina olivat piispa Jari Jolkkonen ja toimituspäällikkö Riitta Raatikainen.

Sipilän mukaan on syytä olla huolissaan yhteiskunnallisen tilanteen kovenemisesta.

– Tärkeää on, ettei kyseenalaisteta toisten arvoja, hän huomautti.

Piispa Jolkkonen löysi arvojen koventumisen takaa kovien taloudellisten aikojen aiheuttaman arvotyhjiön.

 – Universaalit arvot heikkenevät ja yksilöarvot sekä ryhmäitsekkyys korostuvat. Kiusaus niihin nousee huonoina aikoina, hän pohti.

Erityisesti silloin tarvitaan piispan mukaan lämmintä sydäntä, joka huomioi huono-osaiset ja yhteiskunnan kokonaisedun.

Raatikainen kuvasi arvojen koventumista huomauttamalla, että poliittiseen kielenkäyttöön on tullut uutena sanana vastapuoli.

– Kansalaiset kokevat, että poliittinen päätöksenteko on etääntynyt.

Sipilä myönsi näin olevan, vaikka toisaalta sosiaalinen media tuo päätöksentekijät ja kansalaiset lähemmäksi toisiaan.

Keskustelijat pohtivat myös sitä, milloin omat arvot ovat olleet puntarissa.

– Kyllä se on silloin, kun on tehtävä budjettileikkauksia, Sipilä myönsi.

Raatikainen puolestaan totesi, että toimituksessa punnintaa tehdään joka päivä.

Aivan toisenlaisiin tunnelmiin pääministeri Sipilä pääsi vieraillessaan Suonenjoella ja osallistuessaan mansikkajuhlaan.

Pakkasmarjalla hän sai rautaisannoksen mansikanjalostustietoutta.

Vierailu Koposen mansikkatilalla sai Sipilän kyselemään pihalla traktorin perässä olleen mansikanistutuskoneen ominaisuuksista.

 – En aiemmin ole ollut juhlistamassa näin maukasta ja suosittua tuotetta – mansikkaa, hän totesi Suonenjoen mansikan satavuotisjuhlayleisölle, jota oli paikalla liki 300.

Sipilä nosti puheessaan esille mansikanviljelyn taloudellisen merkityksen alueelle.

– Kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi on etsittävä uusia keinoja, joilla vahvistetaan suomalaisen ja paikallisen marjanviljelyn asemaa, pääministeri tähdensi ja näki, että laadukkaan mansikan mahdollisuuksia on hyödynnettävä entistä paremmin kansainvälisissä vientiponnisteluissa.

– Kotimaisten elintarvikkeiden käytön ja viennin lisääminen sekä vastaavasti tuonnin pienentäminen edistävät osaltaan maamme talouden kestävää nousua, Sipilä sanoi.