Keskustanuoret ja keskustaopiskelijat: Mihin on kadonnut luottamus viljelijöiden ammattitaitoon?
Keskustanuoret ja keskustaopiskelijat arvostelevat kokoomusopiskelijoiden näkemystä, jonka mukaan suomalainen ruokajärjestelmä ei ole kestävällä pohjalla.
Kokoomusopiskelijat huomauttaa torstaina julkaisemassaan kannanotossa, että noin kolmasosa viljelyyn käytettävästä maa-alasta käytetään Suomessa rehukasvien viljelyyn, mikä rajoittaa mahdollisuuksia kasvattaa ihmisravinnoksi soveltuvia kasveja.
– On väärin uskotella, että rajoittava tekijä ihmisravinnon tuotantoon on rehutuotanto, kun todellisuudessa se on ilmasto ja kasvuolosuhteet, toteaa keskustanuorten varapuheenjohtaja Maija Kymäläinen järjestön tiedotteessa.
– Suomalainen viljelijä tekee tällä hetkellä jo paljon toimia ilmaston puolesta. Mihin on kadonnut luottamus viljelijöiden ammattitaitoon ja heidän kykyynsä arvioida omille pelloilleen toimivimmat ratkaisut, Kymäläinen kysyy.
Kymäläinen huomauttaa, että esimerkiksi lohkokoot, maalajit ja vaihtelevat kasvuolosuhteet asettavat omat rajoitteensa ympäri Suomen.
– Monipuolinen viljelykierto takaa maan kestävän kasvukunnon ja näin ollen viljelyn myös tulevaisuudessa. Tämä jos jokin on resurssien järkevää käyttöä. Nurmen ja rehun tuotanto on tässä siis avainasemassa. Pelkällä laiduntamisella rehutuotannon korvaaminen on absurdia harhakuvitelmaa.
Kymäläinen muistuttaa, että yleisimmille palkokasveille, herneelle ja härkäpavulle, on asetettu vähintään viiden vuoden viljelykiertovaatimus tautiriskin takia ja molempien kasvattaminen on Suomen olosuhteissa epävarmaa.
– On myös muistettava, että herne ja härkäpapu ovat ennen kaikkea tärkeitä rehukasveja, joilla on pystytty korvaamaan tuontisoija. Palkokasveja tuetaankin nykyisellään selvästi enemmän kuin viljanviljelyä.
Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Lauri Salo sanoo palkokasvien olevan jo nyt tärkeä osa suomalaista ruuantuotantoa ja huoltovarmuutta
– Palkokasvien muuttaminen nopeasti kasviproteiinin pääasialliseksi lähteeksi ihmisravinnossa on epärealistista, vaikka aihetta tutkitaankin aktiivisesti. Ne eivät ole sellaisia sateentekijöitä, mitä julkisessa keskustelussa usein annetaan ymmärtää, hän toteaa.
– Nykyisellään maataloudessa hyödynnetään jo merkittävästi sivuvirtoja. Eläimet eivät kuitenkaan ole jäteautomaatteja, joille voi syöttää kaiken ihmisille kelpaamattoman. Eläinten ruokinnassa ja ravinnonlähteissä tulee huomioida niiden hyvinvointi sekä ravitsemukselliset tarpeet.
Salo ja Kymäläinen sanovat jakavansa kokoomusopiskelijoiden huolen maatalouden kannattavuudesta ja tulevaisuudesta.
– Rehutuotannon poistaminen esitetyllä tavalla ei huolta helpota – päinvastoin, he huomauttavat.