Keskustan Paloniemi: Kirjavat käytännöt turvapaikkaprosessissa riski hakijoiden oikeusturvalle

Keskustan kansanedustaja, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Aila Paloniemi perää yhtenäisyyttä turvapaikkaprosessien käytäntöihin.

Paloniemi viittaa tiedotteessaan Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkimukseen, jonka mukaan Maahanmuuttoviraston linja on tiukentunut merkittävästi verrattaessa vuosia 2015 ja 2017.

– Tätä tiukentumista ei tutkimuksen mukaan voida kytkeä mihinkään selkeään lainmuutokseen, joten se on tapahtunut ilman selkeää lakiperustaa, Paloniemi pohtii.

Paloniemi kritisoi tiukentuneen linjan ja kirjavien käytäntöjen aiheuttaneen epäselviä tilanteita, joissa turvapaikanhakija ei aina välttämättä tiedä, mitä politiikkaa hänen tilanteeseensa sovelletaan.

– Jossain vaiheessa Migri ohjeisti, että pakolaistaustaiset henkilöt saavat tehdä töitä niin kauan kuin he ovat Suomessa. Työnteon piti olla mahdollista silloinkin, kun he ovat saaneet karkotuspäätöksen eivätkä he ole lähteneet eikä heitä ole poistettu Suomesta.

Paloniemi piti tätä ohjeistusta hyvänä.

– Turvapaikkaprosessin päätyttyä hakijat eivät saa rahaa elämiseen enää mistään ja vaarana on ajautua laittomaan toimintaan.

Suomi joutui Paloniemen mukaan uuden tilanteen eteen syksyllä 2015, kun turvapaikanhakijoiden määrä yhtäkkiä moninkertaistui.

– Uusi tilanne vaikutti turvapaikkahakemusten käsittelyn laatuun ja vielä tälläkin hetkellä hakemusmäärän tasaannuttua turvapaikanhakijoiden kohtelusta ja turvapaikkapäätösten teosta keskustellaan julkisuudessa vilkkaasti.

Paloniemi on tehnyt ensimmäisenä allekirjoittajana yhdessä eri puolueiden kansanedustajien kanssa kirjallisen kysymyksen turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta toukokuun lopussa.

– Monet kansanedustajat ovat saaneet vakavia yhteydenottoja asiassa sitten syyskuun 2016, kun ulkomaalaislakiin tehtiin useita tiukennuksia koskien turvapaikka-asioissa tehtäviä valituksia sekä oikeusavun saatavuutta turvapaikkakäsittelyssä.

Paloniemi muistuttaa myös vähemmän esillä olleesta tasa-arvonäkökulmasta turvapaikkapolitiikassa.

– Miehet saavat helpommin työlupia, naiset ja lapset jäävät ”laittomiksi maassaolijoiksi” ja ovat näin täysin miehestä riippuvaisia. Työnteon kieltäminen naisilta vie pohjan toiveelta saada valitusteitse lupa koko perheelle jäädä Suomeen.

Paloniemi myös muistuttaa Suomen kansainvälisistä sitoumuksista.

– Suomi on sitoutunut noudattamaan lukuisia kansainvälisíä ja EU-tason sopimuksia, joissa määrätään turvapaikkahakemusten asianmukaisesta käsittelystä ja turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta. Sivistysvaltion ei missään olosuhteissa pidä laistaa näistä velvoitteista, Paloniemi vetoaa.