Keskustan Anttila ja Kalmari: Kansanäänestykset kuuluvat demokratiaan
Oikein toteutettu kansanäänestys on hyvä keino kehittää demokratiaa ja saada kansan tahto kuuluviin, totesivat Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) ja Anne Kalmari (kesk.) Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa tiistaina (22.1.).
Anttila on Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan valtuuskunnan varapuheenjohtaja ja Kalmari sen jäsen.
Molemmat keskustavaikuttajat painottavat tiedotteessaan, ettei kansanäänestyksiä saa käyttää vaaleilla valittujen parlamenttien päätösten kumoamiseen. Äänestäjillä pitäisi myös olla käytössään riittävästi puolueetonta ja oikeaa tietoa mustavalkoisen kyllä tai ei -kampanjoinnin sijaan.
– Parlamentaarisessa demokratiassa kansanedustajilla on mahdollisuus kuunnella kaikkia osapuolia ja tehdä ratkaisu tosiasioiden pohjalta. Kansanedustajat ovat myös vastuussa päätöstensä seurauksista. Kansanäänestyksiä ei pidä käyttää vastuun siirtämiseen edustajilta kansalaisille, Anttila totesi.
Kalmari oli huolissaan siitä, että päätöksenteko on etääntynyt tavallisten ihmisten elämästä kauemmas kuin koskaan: kansainvälisille järjestöille, suuryrityksille ja markkinavoimille.
– Kansalaiset kokevat, ettei heitä kuulla ja että heidät jätetään yksin. Tätä tilannetta voisivat hyvin järjestetyt kansanäänestykset korjata. Suurten kansallisten kysymysten sijaan niitä voisi järjestää pienemmistä paikallisista tai maakunnallisista asioista, Kalmari hahmotteli.
Anttila ja Kalmari olivat yhtä mieltä myös siitä, että kansanäänestyksiä koskevia kansainvälistä ohjeistusta on tarpeen päivittää, koska internet ja sosiaalinen media ovat muuttaneet poliittista kampanjointia ja mahdollistaneet myös vaalihäirinnän.
– Ohjeiden päivittämisen lisäksi Euroopan neuvoston kaikkien jäsenmaiden tulisi myös sitoutua niiden noudattamiseen, Anttila painotti.
– On hyvä, jos Euroopan neuvoston jäsenmaat voivat kehittää demokratiaansa niin, että kansalaiset tuntevat saavansa äänensä kuuluviin niin, ettei heidän tarvitse turvautua dramaattisiin ja laittomiin keinoihin, Kalmari päätti.
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista.