Tänään on merkittävä kansallinen juhlapäivä, mutta tiedätkö, mikä?
Tänään 17. heinäkuuta tulee kuluneeksi 105 vuotta Suomen tasavaltaisen hallitusmuodon vahvistamisesta.
Vuodesta 1992 alkaen 17. heinäkuuta on vietetty kansanvallan päivänä. Tosin päivän viettäminen on jäänyt vain paikalliseksi tai yksittäisten tahojen ilmiöksi.
Päivää juhlistetaan virallisemmin vain Sastamalassa Pirkanmaalla. Kaupunki on pyrkinyt myös profiloitumaan kansanvallan juhlistamisella. Sastamala tunnetaan myös kirjallisuuspitäjänä ja vanhan kirjallisuuden päivistään.
Sastamalassa nimetään kansanvallan päivänä myös vuosittain Sastamalan Avainhenkilöksi äänestetty sastamalalainen tai paikkakunnan hyväksi työtä tehnyt henkilö. Tänä vuonna varsinainen juhla järjestetään tulevana lauantaina Vammalan torilla.
Kansanvallan päivän ideoi alun perin entinen pääministeri, silloinen Suomen Pankin johtokunnan jäsen Kalevi Sorsa (sd.). Kansanvallan päivän pääjuhla 1992 pidettiin Savonlinnassa, jossa Sorsa korosti juhlapuheessaan sitä, että kaikki Suomessa on rakennettu kansanvallan varassa.
Vuoden 1919 hallitusmuoto teki Suomesta tasavallan, jossa valtionpäämiehenä on presidentti eikä esimerkiksi kuningas. Kuningasmielisten saama myönnytys perustuslaissa oli se, että presidentille annettiin vahvat valtaoikeudet. Vuoden 2000 perustuslaissa presidentin valtaa pienennettiin merkittävästi.
Hallitusmuodossa määrättiin, että Suomessa ylin valta kuuluu kansalle. Kansa valitsee edustajansa eduskuntaan ja presidenttinsä. Tosin presidentinvaaleissa mentiin suoraan vaaliin vasta vuoden 1988 hybridivaalin myötä ja lopullisesti vuoden 1994 vaaleissa. Tätä ennen presidentin valitsivat erilliset kansan äänestämät valitsijamiehet, poikkeustilanteissa eduskunta valitsi uuden presidentin tai sääti poikkeuslain presidentin valinnasta.
Hallitusmuoto noudatti myös vallan kolmijako-oppia lainsäädäntövallan, toimeenpanovallan ja tuomiovallan erillisyydestä. Hallitusmuoto määräsi myös lainsäädännöstä, hallinnosta, puolustuslaitoksesta, kansalaisvapauksista kuten uskonnonvapaudesta ja julkisista viroista.
Käytännössä hallitusmuodon ja perustuslain laati oikeusoppinut K. J. Ståhlberg, joka nousi samana vuonna myös ensimmäiseksi tasavallan presidentiksi. Hallitusmuodon voimassaolo loppui vuoden 2000 uuteen perustuslakiin, joka muutti Suomen järjestelmää parlamentaarisempaan suuntaan.