Kuinka keskusta kasvuun?
Neljä ex-puoluesihteeriä pohti Suomenmaassa, miksi keskusta on alamaissa ja vähän sitäkin, kuinka kannatus kääntyisi kasvuun. Järjestys on oikea. Ensin diagnoosi ja sitten lääkkeet.
Syytä voidaan hakea väärästä politiikasta ja väärästä seurasta eli millaisessa hallituksessa ollaan vai ollaanko oppositiossa.
Riippumatta pohjasta keskusta on hallitusasemasta hävinnyt aina ja saanut voittonsa aina oppositiosta. Nytkin enemmistö keskustalaisista, johtoa myöten, kannatti ensiksi oppositioon jäämistä. Puoluesihteereistä Jarmo Korhonen piti hallitukseen lähtöä virheenä.
Olen eri mieltä. Kuten kokoomuksesta näkyy, ei oppositiossakaan kakkospuolueen kannatus tahdo kääntyä kasvuun.
On ihan eri asia olla johtava oppositiopuolue, joka voi rakentaa uskottavaa vaihtoehtoa hallitukselle. Keskusta ei nyt olisi.
Siinä Korhonen on oikeassa, että valmius lähteä hallituksesta pitää olla päällä. Ei julkisuudessa uhitellen, mutta niin, että pääministeri sen todeksi tietää.
Hallituksen runko on koeteltu punamulta. SDP:n kanssa on Suomen asioita hoidettu järkevästi ja turvallisesti vuosikymmeniä, kummallekin tärkeitä tavoitteita tasapainoisesti sovitellen. Keskusta on tässäkin hallituksessa puolustaakseen niitä arvoja ja etuja, joita varten se on jo toista sataa vuotta ollut olemassa, ei niiden kustannuksella punavihreää politiikkaa myötäilemässä.
Hallitusohjelmassa on paljon keskustalle tärkeää, kuten perheiden valinnanvapauden säilyttäminen pienten lasten hoidossa. Jos keskustan paikalla olisi kokoomus, kotihoidontuki uhrattaisiin oitis kapitalismin ja sosialismin vanhoille pyyteille.
Sotekin on saamassa tyydyttävän ratkaisun. Se ei kokoomuksen kanssa onnistunut, vaikka sekin oli uudistusta kannattavinaan. Nyt se vaatii sitä taas lykättäväksi eli jatkoaikaa ulkoistamisille. Niljakasta pörssiyhtiöiden asianajoa.
Korona on siirtänyt työllisyyspoliittisia ratkaisuja, mutta kyllä Vanhanen kovat tavoitteet muistaa.
Kiinnostavaa on myös, että ministerimme saavat kyselyissä korkeimmat arvosanat onnistumisestaan. Ei hallituksessa turhaan olla.
On kompuroitukin. Ilmasto oli vaaleissa isossa roolissa. Vihreät voittivat ja ohjelmaan tuli yleisen vauhkoilun vuoksi liian ”kunnianhimoisia” kohtia. Tuotetaan tarpeettomasti vahinkoa suomalaisille siihen nähden, mitä ilmastoon oikeasti vaikutetaan. Ei ole viisasta rientää ilmastonmuutoksen torjunnassa EU:n etujoukkoihin.
Polttoturpeesta luovutaan aikataulussa, joka johtaa korvaavien polttoaineiden ulkomailta tuonnin kasvuun eli ei mitään järkeä. Peruuttaa se pitäisi, mutta lienee mahdotonta.
Turve on keskustalle herkkä asia, koska se koskee puolueen ydintehtävää: puolustaa maaseutua, maakuntia ja kansallista omavaraisuutta. Tuollaisiin virheisiin ei olisi varaa.
Kummallisen korskea järjestö keskustalla on pääkaupungissa. Ei luulisi, että niillä kannatusluvuilla on varaa torjua kuntavaalin ehdokaslistalta mies, jota viime vaaleissa äänesti 12 600 helsinkiläistä.
Puoluehallituksessa on syytä kuunnella tarkkaan Paavo Väyrystä. Hänellä on siellä ainoana kokemusta siitä, kuinka nostetaan kannatustasoa viitisen prosenttiyksikköä ja herätellään kenttää koomasta.
