Tuloerot ovat poliittisten valintojen tulos

Syksyn positiivinen uutinen on, että Suomen talous kasvaa viimein. Kasvun taustalla on sekä viime vaalikaudella tehdyt talouden tervehdyttämistoimet että myös tämän vaalikauden päätökset.

Tehdyistä päätöksistä pitää antaa kiitos sekä viime vaalikauden että tämän vaalikauden hallituspuolueille. Suurin selittävä tekijä talouden kasvulle on kuitenkin kansainvälinen talouskasvu, josta olemme päässeet osallisiksi.

Talouskasvusta huolimatta haasteita riittää edelleen esimerkiksi korkeassa työttömyydessä, julkisen talouden velkaantumisessa sekä kasvavassa eriarvoisuudessa.

Olen vuosien ajan herättänyt julkista keskustelua eriarvoisuuden vähentämisestä. On hälyttävää, että veroparatiiseihin on kätketty yksityistä varallisuutta noin 7,6 biljoonaa dollaria. 

Euroopassa vaurain yksi prosentti ihmisistä omistaa 27% varallisuudesta samaan aikaan, kun 17 miljoonaa nuorta on työn, koulutuksen ja muun vastaavan toiminnan ulkopuolella.

Kaikki ymmärrämme, että nämä Oxfamin raportin (2016) esimerkit eivät kerro kestävästä kehityksestä.

Myös tällä palstalla nämä teemat ovat olleet esillä: olen arvioinut kriittisesti nykyisen hallituksen ohjelmaa (Suomenmaa 20.1.2016) ja kehottanut Suomen hallitusta aktivoitumaan eriarvoisuuden vähentämisessä sekä kansainvälisesti että kansallisesti.

Olen tyytyväinen, että tuloerojen kasvuun on viime viikkoina kiinnitetty myös tiedotusvälineiden uutisoinnissa huomiota.

Eduskunnan tietopalvelun tekemän selvityksen mukaan tämän hallituskauden ratkaisujen vuoksi eniten ovat laskeneet juuri pienituloisimpien tulot. Nousua taas on ollut suurituloisempien tuloissa.

Tuloerojen kasvu hidastaa talouskasvua ja murentaa kansakunnan eheyttä.

Taustalla ovat konkreettiset budjettipolitiikan ratkaisut. Jopa Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen (HS 8.9.) on puhunut tulonjakopoliittisesta ”käänteestä” edelliseen vaalikauteen verrattuna.

Kärkkäinen nosti esimerkeiksi tämän vaalikauden leikkaukset sosiaaliturvaan ja veroratkaisut, jotka ovat osaltaan vaikuttaneet tuloerojen kasvuun. Kärkkäinen myös totesi, että viime vaalikaudella tehtiin tuloeroja kaventavia ratkaisuja kuten työttömyysturvan tasokorotus.

Viime vaalikaudella eriarvoisuuden vähentäminen oli nostettu hallituksen kärkihankkeeksi, minkä vuoksi kaikissa budjetti- ja veroratkaisuista tulonjakovaikutuksia seurattiin tarkkaan. Julkisen talouden sopeutustoimet toteutettiin mahdollisimman oikeudenmukaisella tavalla.

Samansuuntaista viestiä ja huolta olemme kuulleet jo aiemmin talouspolitiikan arviointineuvostolta. Toivonkin, että hallitus ryhtyy määrätietoisesti korjaamaan tulonjakopoliittista linjaansa.

Tiedämme, että tuloerojen kasvu hidastaa talouskasvua, murentaa kansakunnan eheyttä ja voi jopa heikentää yhteiskuntarauhaa. 

Oikeudenmukainen tulonjako on vastaavasti koko yhteiskunnan etu, johon myös nykyisen hallituksen tulisi määrätietoisesti pyrkiä.