YK ja nuoret – Suomen tulevaisuusvalintoja

Olin viime viikolla YK:n yleiskokouksen avausviikolla New Yorkissa. Kaupungin liikennejärjestelyt olivat sekaisin presidentti Trumpin vierailun takia. Myös Yhdistyneet Kansakunnat tuntui olevan jossain määrin sekavissa tunnelmissa presidentti Trumpin toiminnan takia.

Olemme toisen maailmansodan jälkeen rakentaneet Yhdysvaltojen johdolla monenkeskistä, sääntöperustaista kansainvälistä yhteistyötä, jonka kivijalkana on YK.

Vielä parikymmentä vuotta sitten uskottiin vakaasti, että markkinatalouden myötä leviäisivät myös arvot kuten ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltioperiaate.

Nyt huomaamme, ettei näin ole käynyt, jos vaikka katsomme Kiinaan tai Venäjälle.

Näiden yhteisten arvojen puolustamisessa olemme kuitenkin tukeutuneet EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyöhön. Nyt sekin liitto on horjumassa.

Yhdysvallat on Trumpin valinnan myötä kyseenalaistanut niin arvoperustan kuin monenkeskisen kansainvälisen yhteistyön merkityksen. Tämä näkyy myös YK:ssa niin määrärahaleikkauksina kuin vetäytymisenä jo tehdyistä sopimuksista kuten Pariisin ilmastosopimus.

Tässä muuttuneessa tilanteessa korostuu EU:n merkitys.

Tämä on näkynyt Iran-sopimuksen puolustamisessa Yhdysvaltojen vetäytymisen jälkeen. EU:n kyky toimia monenkeskisen, sääntöperustaisen yhteistyön puolustajana on tärkeä.

Näin pientenkin valtioiden ääni saadaan kuuluviin eikä suurvaltojen voimapolitiikka jää ainoaksi vaihtoehdoksi.

Tässä Suomen EU-puheenjohtajuus tulee tärkeään ajankohtaan: toivottavasti hallitus on aloitteellinen monenkeskisen yhteistyön puolustamisessa ja rakentaa rintamaa muiden EU-maiden kanssa.

Yleiskokouksessa oli silmiinpistävää, kuinka vahvasti nuorisoteema oli esillä.

YK lanseerasi viime viikolla oman nuorisostrategiansa ja eri sivutapahtumissa, myös Suomen järjestämässä, oli keskeisesti nuorten asema agendalla.

Tämä on oikea valinta, sillä maailman väestöstä vajaa puolet on nuoria alle 25-vuotiaita. Afrikan 1,2 miljardista ihmisestä yli puolet on alle 25-vuotiaita. On selvää, että nuoret tulee nostaa vahvemmin kehitys- ja rauhantyön keskiöön: esimerkiksi rauhanprosesseista saadaan kestäviä vain sillä tavalla, että niissä on mukana sekä nuoria että naisia.

Naisten aseman edistämisen rinnalla myös nuorten osallistumisessa Suomi voi osoittaa johtajuutta.

Ensimmäisenä maana maailmassa olemme käynnistäneet kansallisen toimintaohjelman valmistelun YK:n turvaneuvoston päätöslauselmasta 2250, jonka aiheena on nuoret, rauha ja turvallisuus.

On tärkeää, että hanke nähdään yhteisenä kansallisena hankkeena niin, että ohjelma voidaan seuraavalla vaalikaudella hyväksyä.

Näin voimme omalla esimerkillämme viestittää myös kansainväliselle yhteisölle, että aktiivinen nuorisopolitiikka on tärkeä tulevaisuusvalinta.