Himoverottamisen linja on väärä

Tänä vuonna keskituloisen suomalaisen veroprosentti on ennätykselliset 43,7%, kun arvonlisävero huomioidaan. Verotus on korkeimmalla tasolla kymmeneen vuoteen. Omanlaisensa ennätys on sekin, että alv:n korotus 25,5 prosenttiin vei Suomen arvonlisäverotuksen EU:n toiseksi korkeimmalle tasolle heti Unkarin jälkeen!

Kun talous ei kasva ja kaikki on kallistunut, on Suomen lääkkeenä ollut verojen korottaminen jo entisestään kireän verotuksen päälle. Kysyä sopii, onkohan tällainen  himoverotus todella se paras tapa saada Suomi ylös tästä taloustilanteesta? 

Vaihtoehtoja on. 

Himoverottamisen sijaan olisi luotava verokannusteita työn tekemiselle, yrittämiselle ja investoinneille. 

Länsinaapurissa on hyviä esimerkkejä veronkevennysten positiivisista vaikutuksista kansantalouteen. Ruotsin Valtiontalouden tarkastusviraston selvityksen mukaan maan alennettua verotusta talouskasvu kiihtyi samalla maksaen tehdyt veronalennukset! Kun tehdystä työstä jää enemmän käteen, syntyy kannuste myös tehdä enemmän. Suomessa keskituloisen palkankorotuksesta verottaja vie leijonanosan. 

Sekä keskituloisten palkkaverotusta että yrittäjien verotusta tulisi muuttaa kevyempään suuntaan. Nyt harjoitettava himoverotuspolitiikka vähentää entisestään tavallisten suomalaisten käytössä olevia varoja.

Viron yritysveromallista on puhuttu paljon. Sellaisenaan se ei Suomeen sovellu, mutta ajatus on kannatettava: yritystä verotettaisiin vasta sen ottaessa voittoja ulos. Tämä kannustaisi yrittäjiä ja yrityksiä investoimaan, joka taas lisää työtä ja kasvua.

Veronkiristyspolitiikan sijasta Suomessa on tehtävä aidosti kasvuun kannustavaa veropolitiikkaa. Yhteisöveron alentaminen nykyisestä 20 prosentista 15 prosenttiin maksaisi itsensä takaisin uusien investointien, uusien työpaikkojen ja reilumman talouskasvun muodossa. 

Nyt valittu himoverottamisen linja on väärä. Olisiko aika panostaa kasvun aikaansaamiseen?