Yhteiskunnan tulevaisuususko kuntoon hajauttamalla – Iso EI keskittämiselle
Iso EI keskittämiselle, sillä hajautettu Suomi kestää mitä vaan.
Elämme aikaa, jossa epävarmuus on vahvasti läsnä ja ei siis ihme, että nuorten ja varmasti monen muunkin kansalaisen tulevaisuuden usko on horjunut.
Koronakriisi, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, ilmastonmuutoksen kiihtyvät vaikutukset, konfliktit maailmalla, öljyn saatavuus ja ääripäissä oleva keskustelukulttuuri ovat osasyynä uskon horjumiselle.
Emme kuitenkaan saa lannistua, vaan päinvastoin, kriisien aikaan mahdollisuus muutoksille on suuri. On kuitenkin meistä itsestämme kiinni, minkä suunnan muutokselle haluamme, keskitetyn vai hajautetun mallin? Keskitetty järjestelmä on alttiimpi häiriöille, kun taas hajautettu yhteiskunta kestää kriisejä paremmin.
Meidän vahvuutemme Suomessa ovat olleet palvelut, ja vieläpä ne lähellä ja helposti saavutettavissa olevat palvelut. Se, että palvelut, osaaminen ja ihmiset ovat jakautuneet eri puolille maata, takaa meidän yhteiskuntamme rakenteille vahvan kivijalan.
Emmekä voi missään tapauksessa antaa tämän kivijalan sortua. Kun toimintaa keskitetään, luodaan samalla yksittäisiä haavoittuvia pisteitä, joiden pettäminen lamauttaa koko järjestelmän. Hajauttaminen taas rakentaa turvaverkon, jossa yhden alueen ongelmat eivät kaada koko yhteiskuntaa.
Esitän Viivin viisi pointtia, miksi ei tule keskiTTÄÄ:
1. Hajautettu yhteiskunta on turvallisempi.
Kriisit eivät anna ennakkovaroitusta. Sähkökatkot, kyberhyökkäykset ja luonnonilmiöt voivat iskeä minne tahansa ja milloin tahansa. Kun palvelut ja kaikki muukin toiminta on hajautettua, ne eivät kaadu yhden pisteen varaan. Hajautus toimii siis yhteiskunnan palomuurina eli siinä missä yksi osa pettää, muut osat pitävät yhteiskunnan pystyssä.
2. Paikallinen osaaminen on kriisivalmiuden ydin.
Keskittäminen vie päätöksenteon ja osaamisen kauemmas ihmisistä. Kriiseissä tarvitaan nopeaa reagointia, paikallistuntemusta ja kykyä toimia ilman pitkiä hallinnollisia. Hajautettu malli varmistaa, että osaaminen ja päätösvalta ovat siellä, missä ihmiset ja arjen palvelut ovat.
3. Resilienssi syntyy monimuotoisuudesta.
Yhteiskunta, joka nojaa yhteen keskukseen, on haavoittuva. Yhteiskunta, joka rakentuu monen alueen varaan, on vahva. Hajautus lisää vaihtoehtoja, joustavuutta ja kykyä sopeutua nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Tähän keskusta tarjoaakin vaihtoehtoista mallia.
4. Keskittäminen ei ole tehokkuutta vaan se on riskin kasaamista
Usein keskittämistä perustellaan tehokkuudella. Todellisuudessa se on lyhytnäköistä riskien siirtämistä tulevaisuuteen. Kriiseissä tehokkuus ei ole sitä, että kaikki on yhdessä paikassa. Tehokkuus on sitä, että järjestelmä toimii myös silloin, kun jokin osa siitä ei toimi.
5. Hajautettu Suomi on elinvoimainen Suomi
Kun palvelut, työpaikat ja koulutusmahdollisuudet ovat hajautettuja, koko maa voi hyvin. Se vahvistaa alueiden elinvoimaa, lisää turvallisuutta ja rakentaa yhteiskuntaa, joka ei horju ensimmäisen kriisin edessä.Hajauttaminen ei ole turhaa eikä menneisyyden puolustamista. Se on tulevaisuuden turvaamista. Siksi meillä ei ole varaa keskittää mitään, vaan pidettävä kiinni hajautetusta mallista.