Heimo estää ajattelemasta

Yritin keskustella Yle-sotkusta journalistis-kollegiaalisesti muutaman tutun kanssa. Jossain vaiheessa tuli tuskastunut kysymys: ”Ootsä siis Aten puolella vai sitä vastaan?”

Tämän lisäksi olisi varmaan pitänyt määritellä, onko itse kukin Juha Sipilän puolella vai häntä vastaan, Ylestä lähteneiden toimittajien puolella vai heitä vastaan, JSN:n tai selvitysmies Olli Mäenpään puolella vai… Ja kai tähän jossain vaiheessa jotenkin liittyy vielä se Trumppikin.

Suomessa on nykyään liki mahdotonta osallistua mihinkään keskusteluun, jossa ei joutuisi ottamaan kantaa siihen, mihin porukkaan kuuluu. Ilmiötä voisi kutsua heimoutumiseksi.

Se on homo sapiensille ominainen toimintatapa, johon liittynee joitain etuja mutta myös suunnattomia haittoja. Heimomeininki muun muassa estää rationaalisen-älyllisen analyysin ja sujuvan konfliktinratkaisun.

Liian monelle on tärkeää se, mihin joukkoon itse kukin luetaan kuuluvaksi, ei se, mitä oikeasti on tapahtunut tai mistä itse asiassa ylipäätään on kyse. Joukkotunne riittää.

Heimoutuminen on primitiiivistä käyttäytymistä. Heimossa on turvallista, mutta usein aika epä-älyllistä. Heimoa ei kiinnosta, miten asiat ovat oikeasti. Kunhan vain oma poppoo pysyy koossa, kaikki on hyvin.

Heimoa ei kiinnosta, miten asiat ovat oikeasti.

Johanna Korhonen

Heimo-oletukset estävät ja tyhmistyttävät keskustelua laajemminkin. ”Onko se Atte ollut joskus kepulainen?” On tai ei, samantekevää, sillä vastaus tähän kysymykseen ei tarjoa minkäänlaisia avaimia Yle-sotkun käsittämiseen.

Jos joku on tai ei ole jonkin puolueen jäsen, tämä tieto ei vielä avaa hänen toiminnastaan (saati persoonastaan) mitään muuta kuin sen, että hän on tai ei ole liittynyt puolueeseen.

Hänen mielipiteensä eri asioista, maailmankuvansa tai toimintansa käytännön työelämässä ovat niin mutkikkaita asioita, että ne selviävät vain havainnoimalla tai kysymällä – jos näilläkään. Henkilön tyriminen työtehtävissä on sekin asia, joka pitää selvittää ihan erikseen.

Epä-älyllisen heimoutumisen sukulaisilmiö on edustushalvaus. Se on vaikea-asteinen hölmöystila, joka aiheutuu siitä, että henkilö keskittyy edustamaan taustayhteisöään niin kokonaisvaltaisesti, ettei enää kykene minkäänlaiseen omaan ajatteluun.

Hänen puheenvuoroissaan ei kuulu hänen ajattelunsa, vaan se, mitä hän kuvittelee heimonsa häneltä odottavan. Edustushalvaus estää monissa kokouksissa luontevan, järkevän ja ystävällisen yhteistyön ihmisten välillä.

Heimoista ääliömäisin on aina puolesta-tai-vastaan-heimo. Sen jäsenyydestä kannattaa kieltäytyä joka kerta, kun tilaisuus tarjoutuu.