Työtä, terveyttä ja turvaa
Hallituksen budjettiriihessä oltiin haastavassa tilanteessa. Koronavirus on vaikuttanut arkeemme monella tapaa, liian monella terveyshuolina tai työttömyytenä. Yritykset ovat joutuneet jopa mahdottoman eteen.
Hallituksen tehtävänä on pitää yllä vakautta ja toimia niin, että mahdollisimman monella suomalaisella on työpaikka. Siihen haasteeseen olemme vastanneet. Haluamme luoda tässä epävarmassa tilanteessa kansalaisille uskoa huomiseen.
Testaa ja jäljiltä – strategialla me myös pidämme elinkeinoelämän käynnissä. Meidän on kaikin keinoin vältettävä Suomen sulkeminen uudestaan.
Joudumme lisäämään velanottoa, mutta käytämme tuon rahan niin, että entistä useammalla suomalaisella on työpaikka. Siksi yritysten taloudelliseen hätään on myös reagoitu ja kassakriisiä on helpotettu suorilla tuilla.
Erityisen tärkeänä pidän teollisuustoimien kokonaisuutta. Teollisuuden sähkövero pudotetaan EU-minimiin heti ensi vuoden alusta lukien.
Lisäksi energiaveron palautuksesta luovutaan siirtymäajalla ja päästökauppakompensaatiolle tulee jatkoa teollisuuden sähköistymistuen muodossa. Kuljetuskustannuksia nostavat väylämaksut puolitetaan pysyvästi.
Nämä toimet tukevat suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukykyä vaikeassa tilanteessa.
Osa budjettipäätöksiä oli hallitusohjelmassa sovittu 100 miljoonan euron korotus lämmityspolttoaineisiin. Korotus toteutettiin tasasuuruisena kaikille lämmityspolttoaineille.
Keskustan lähtökohta oli, että ulkomailta tuotavan kivihiilen vero on jatkossakin moninkertainen turpeeseen nähden.
Myös kuntien taloudet ovat joutuneet entistä tiukemmalle koronan myötä. Keskustalle on tärkeää, että kuntalaiset saavat tarvitsemansa hoidon ja palvelut jatkossakin omasta kunnastaan.
Kuntalaisten pitää voida luottaa siihen, että äkillisessäkin tilanteessa apu löytyy läheltä, siksi kuntia tuetaan kaikkiaan noin 2,7 miljardilla eurolla.
Harvaan asutuilla alueilla lähipalvelujen tukeminen erittäin tärkeää. Tätä korona on korostanut entisestään. Kyläkaupat monipalvelukeskuksina ovat oleellinen osa maaseutujen palveluntarjontaa ja niiden elinvoimaa. Siksi päätimme, että jatkossa yhä useampaa kyläkauppaa tuetaan avustuksella.
Maatalouspolitiikan osalta olen tyytyväinen, että saimme hallituksessa sovittua koko tulevan seitsenvuotisen rahoituskauden kansallisesta rahoituksesta.
Kansalliseen rahoitukseen on varattu tulevalle rahoituskaudelle yhteensä 7, 78 miljardia euroa. Kokonaisuus täydentyy vielä EU-rahoituksen osuudella ja elpymisvälineellä.
Nämä kolme elementtiä yhdessä antavat todella vahvat taloudelliset raamit toteuttaa yhteisen maatalouspolitiikan tulevaa ohjelmakautta.
Tavoitteena on tuottaa laadukasta, vastuullista ja kilpailukykyistä ruokaa maailman parhaista raaka-aineista. Kun teemme sen vielä ilmastoviisaasti ja eläinten hyvinvoinnista huolehtien, on meillä vastuullisuuden valttikortit käsissämme myös vientiin.
Näiden ja monien muiden päätösten pohjalta hallitus jatkaa hyvää työtään luottamuksen ja toivon luomiseksi.