Hyvästi paikallinen yhteistyö – Uusi laki rikkoo kuntien toimivia palveluita

Politiikka

Petteri Orpon (kok.) hallituksen ajama hankintalain uudistus ajaa kunnat ja hyvinvointialueet palveluiden pakkokilpailutukseen.

Kuntaliiton erityisasiantuntija Olli Jylhä kertoo, että muutos tuo etenkin pienille kunnille suuret kulut ja hallinnollisen työmaan, mutta hyödyt jäävät vähemmälle.

Hallituksen mielestä kuntien yhteiset yhtiöt ovat paisuneet liian suuriksi. Kuntaliitossa sen sijaan nähdään, että hankintalain muutoksella ammutaan tykillä kärpästä.

– Kuntaliitto pitää sitä aika raskaana toimenpiteenä. Jos ongelmana ovat olleet muutamat yhtiöt, niin kyllä joku kevyempikin toimenpide olisi riittänyt, Jylhä sanoo.

Uusi lakiesitys tiukentaa sääntöjä, joilla kunnat ja hyvinvointialueet saavat ostaa palveluita omilta yhtiöiltään eli niin sanotuilta inhouse-yhtiöiltä. Jatkossa kunnan tai alueen on omistettava tällaisesta yhtiöstä vähintään 10 prosenttia. Jos omistus on pienempi, palvelua ei saa ostaa suoraan omalta yhtiöltä, vaan hankinta on kilpailutettava avoimesti muiden yritysten kanssa.

Inhouse-yhtiö on julkisen sektorin omistama yritys, joka tuottaa palveluita pääasiassa omille omistajilleen.

Kuntaliiton mukaan mekaaninen 10 prosentin omistusraja ei lisää yritysten välistä kilpailua, vaan se hajottaa tehokkaita yhteistyörakenteita.

Suomalainen kuntakenttä nojaa vahvasti yhteistyöhön. Pienen kunnan ei ole järkevää palkata omaa it-osastoa, kirjanpitäjiä tai palkanlaskijoita. Siksi kunnilla on yhteisiä yhtiöitä, jotka hoitavat näitä tehtäviä kymmenien kuntien puolesta.

Kunnat ovat voineet välttää kilpailutuksen hyvin pienilläkin omistusosuuksilla. Myös arkiset palvelut kuten kouluruoka ja siivous on usein keskitetty maakunnallisille yhtiöille.

Jatkossa tällainen toimintatapa on uhattuna.

– Tämä on varsinkin pienille kunnille ongelmallinen tilanne, Jylhä painottaa.

Laki sai lausuntokierroksella kunnilta murskaavat arviot juuri siksi, että nykyiset yhteistyökuviot pitäisi purkaa.

Uudistuksen tavoitteena on auttaa pk-yrityksiä pääsemään mukaan julkisiin kilpailutuksiin. Hyöty saattaa kuitenkin valua suuryrityksille.

Jos kuntien yhteinen yhtiö joudutaan uudistuksen vuoksi järjestelemään uudelleen, se saatetaan myydä yksityisille markkinoille, Jylhä toteaa.

– Omaisuusjärjestelyjen kannalta on järkevintä, että se myydään yhdelle toimijalle. Ja se yksi toimija luultavasti tulee olemaan aika iso, hän sanoo.

Löytyykö pieniltä paikkakunnilta palveluita tarjoavia yksityisiä yrityksiä, jos kunta pakotetaan luopumaan nykyisestä yhteistyömallista?

Hallitus uskoo yksityisen sektorin ryntäävän apuun, mutta Kuntaliitto on epäilevä. Jylhä huomauttaa, että esimerkiksi it- ja taloushallinnon palvelut ovat keskittyneet suuriin kaupunkeihin.

Kuntaliitto katsoo, että kilpailun lisääminen julkisissa hankinnoissa on sinänsä kannatettava tavoite, mutta sen toteutus edellyttäisi toimivia markkinoita kaikkialla Suomessa.

– Mitä maaseutumaisempi kunta on, sitä vähemmän tarjontaa on saatavilla, Jylhä sanoo.

– Riskinä on, että kilpailu ei lisäänny, vaan palveluntuottaja vain vaihtuu julkisesta yhteistyöstä yksityiseen jättiin, jolla on alueella käytännössä monopoli.

Hankintalaki kuuluu työministeri Matias Marttisen (kok.) vastuulle. Hän puolusti lakia helmikuussa eduskunnan lähetekeskustelussa toteamalla, että sen ”tavoitteena on uudistaa julkisia hankintoja vastaamaan paremmin nykyajan taloudellisia ja yhteiskunnallisia haasteita”.

– Siksi nyt laitamme rajat sidosyksiköiden täysin karanneelle laajamittaiselle käytölle, verrytämme markkinaa ja luomme konkreettisia mahdollisuuksia ja edellytyksiä pärjätä pienille ja keskisuurille yrityksille kaikkialla Suomessa, kaikilla alueilla, hän sanoi.

Ministerin mukaan on ”aivan kestämätöntä, että jopa 0,02 prosentin omistuksella kierretään kilpailutuksia ja että inhouse-yhtiöt omistavat myös ristiin toisiaan”. 

Palveluiden kilpailuttaminen itsessään on kunnille kallis ja raskas prosessi. Kilpailutuksen hintalappu vaihtelee muutamista tuhansista euroista kymmeniin tai jopa satoihin tuhansiin euroihin, hankinnan koosta riippuen, Kuntaliiton Olli Jylhä kertoo.

Pienessä kunnassa omat kädet eivät riitä massiiviseen urakkaan, jolloin avuksi on ostettava kalliita konsultteja.

– Yhtiöiden omaisuuden jakaminen, uudelleenjärjestely ja palveluiden kilpailuttaminen markkinoilta on iso hallinnollinen jumppa, Jylhä summaa.

Myös säästöodotukset ovat kyseenalaisia. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on arvioinut, että uudistuksen hintalappu voi kääntyä negatiiviseksi.

Kuntaliiton mukaan kunnille aiheutuvat kulut voivat nousta yli 600 miljoonaan euroon.

Jylhä muistuttaa, että kuntien yhtiöt työllistävät yksityistä sektoria jo nyt merkittävästi.

Laki velvoittaa kuntien yhtiöt kilpailuttamaan ostonsa. Kustos ry:n eli sidosyksikoiden edunvalvojan mukaan noin 40–60 prosenttia siitä rahasta, jonka kunta maksaa omalle yhtiölleen, päätyy jo nykyisin yksityisille markkinoille alihankintojen, laiteostojen ja ohjelmistohankintojen kautta.

Pienten kuntien johtajat tyrmäsivät hankintalain muutoksen Suomenmaassa.

Esimerkiksi Savitaipale on mukana kolmessa inhouse-yhtiössä. Kaikissa niissä sen omistusosuus on muutaman prosentin luokkaa.

Savitaipaleen kunnanjohtajan Johanna Mäkelän mukaan 10 prosentin omistusosuus on täysin suhteeton. Savitaipaleen kaltaisilla pienillä kunnilla ei hänen mielestään ole mitään mahdollisuutta nostaa omistusosuuksiaan niin korkeiksi, sillä se maksaa.

Toisekseen, inhouse-yhtiöt ovat usein monen kunnan tai kaupungin yhdessä omistamia, eivätkä isot kaupungit välttämättä myy osuuksiaan muille. 

Osakkaita saattaa myös olla enemmän kuin kymmenen.

– Kenet sieltä pakotetaan silloin myymään osuutensa pois, jotta esimerkiksi me saisimme tuon 10 prosenttia täyteen? Ja millä perusteella juuri meidän pitäisi saada se osuus, jos sitä ei kaikille riitä, Mäkelä kysyy.

Eniten Mäkelää surettaa se, että päätös rikkoo kuntien väliseen yhteistyöhön nojautuneen mallin, joka on toiminut ainakin Savitaipaleen osalta hyvin jo viitisentoista vuotta.

– Edessä voi olla täysi katastrofi, kun joudumme järjestämään nämä palvelut uusiksi.

Kuntaliiton keskustan hallitusryhmä niin ikään pitää hallituksen esitystä kuntien ja hyvinvointialueiden omistusosuuden rajaamisesta ”järkyttävän huonona”. 

– Uusi sääntelymalli olisi myrkkyä myös maakuntien omistamille toimijoille, keskustalaiset sanovat.

Oppositiopuolue keskusta on arvostellut hankintalain muutosta pitkin matkaa. Eduskunnan hallintovaliokunnan keskustalaiset jäsenet varoittavat, että se uhkaa ajaa pienet ja keskisuuret kunnat kaaokseen.

Muutosten on tarkoitus tulla pääosin voimaan kesällä 2027.